*Postauksessa näkyvät kakkukoristeet saatu Dr Oetkeriltä pr-näytteenä.

Sain esikoiseni 18-vuotiaana ja hän syntyi helmikuussa, joten vietin äitienpäivää ensimmäistä kertaa hänen vauvavuotenaan. Nyt hän on täyttänyt jo 16 vuotta eli tänään vietän äitienpäivää jo 17. kertaa.

Leivottiin Vivian kanssa eilen kakku, joka viedään tänään mummolaan. Vivialle kun ei käy vehnäjauhot niin viedään aina oma kakku mukana juhlimaan mennessämme. Vivia innoissaan koristeli kakkua apuna.

Oikaisin kyllä kakun teossa vähän, koska käytin pohjana Lidlin valmiskakkuseosta, vatkasin ja värjäsin kermavaahdon ja marengitkin tein Dr Oetkerin valmispussista. Oikein hyvä ja helppo kakku tuli siitä.

Minulla oli eilen illalla ihan hirvittävä migreeni, johon otinkin särkylääkkeen ja relaksantin. Nukahdin harvinaisen aikaisin eli jo joskus kahdeksan aikaan sohvalle, josta siirryin kymmenen aikaan sänkyyn. Heräsin kahden jälkeen pirteänä kuin peipponen, koska nukun normaalisti tosi huonosti ja ekaa kertaa pitkään aikaan nukuin kunnollista, syvää yöunta.

Valvoin sitten yöllä neljä tuntia, kun uni ei tullut. Nukuin kuudesta kahdeksaan, mutta silti aamulla olo oli onneksi ihan pirteä.

Sain aamulla aamiaisen sänkyyn ja ihania kortteja ja lahjoja. Pienin oli jopa osannut mallista kirjoittaa korttiin ÄITI ❤️ VIVIA.

Janilta en saanut lahjaa, koska sanoin haluavani Marimekon astioita, jotka voidaan käydä valitsemassa yhdessä. Suunniteltiin käyvämme kesällä Marimekko Outletissa, joten katsotaan sieltä mitä tarttuu matkaan.

Katsottiin aamulla lasten kanssa yhdessä hetki lastenohjelmia sängyssä, jonka jälkeen meikkasin ja kiharsin hiukset. Olipa ihana, kun oli energiaa siihenkin. En meikkaa kovin usein, koska huonosti nukutut yöt verottaa oikeasti voimia aika paljon. Toisaalta meikkaaminen piristää aina kummasti, joten pitäisi varmaan yrittää jaksaa meikata useammin.

Tänään ajateltiin ottaa rauhallisesti pelailemalla yhdessä ja käymällä mummolassa. Vanhempieni luona käydään varmaan vasta huomenna ja Janin äitiä nähdään keskiviikkona, kun Vivia lähtee mummin kanssa mökille.

Ollaankin kotona ensi viikonloppuna kolmisin teinin kanssa, kun Beakin lähtee äidilleen. Perjantaina me ollaan Janin kanssa menossa Kuopion Saanaan kylpemään ja syömään. Pitkästä aikaa päästään viettämään laatuaikaa kahdestaan ja ihana, kun uloskin uskaltaa mennä syömään.

Toivottavasti jokaisella on ihana äitienpäivä. Eilinen lapsettomien lauantai on varmasti ollut osalle raskas, mutta toivon sydämestäni, että tänään on kaikesta huolimatta ihan hyvä päivä❤️

Hyvää äitienpäivää ihan jokaiselle!

LUE MYÖS:

Äitiyden aakkoset

Ei tullut äitiä, ei tullut isää, vain itkua, kipua, surua lisää

TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA

Me ostettiin Vivialle viime kesänä potkupyörä Prismasta. Se maksoi muistaakseni kolme kymppiä eli ei ollut mikään kovin kallis hankinta. 

Edelliskesänä Vivia oli vielä niin pieni, ettei olisi ylettänyt pyörän satulalta potkimaan, mutta viime kesänä hän oli kasvanut juuri sopivan kokoiseksi kymppituumaiselle potkupyörälle. 

 Kun potkupyörä hankittiin, annoimme Vivian ajella sillä sisällä muutaman viikon, koska ulkona oli vielä lunta, loskaa ja hiekkaa tosi paljon pyöräteillä. Kun sitten lähdimme ulos ajelemaan, onnistui se tosi hyvin. 

Hetki sitä tasapainoa piti hakea, mutta pian hän jo ajeli kuin ammattilainen. Jopa pienet mäet olivat hauskoja ja Vivia laskikin ne alas potkupyörällään. Potkupyörä oli oikein mainio väline tasapainon harjoitteluun ja olen tosi onnellinen, että ostimme sen. 

Kesän jälkeen potkupyörä jäi kuitenkin liian pieneksi ja laitoimme sen eteenpäin seuraavalle potkuttelijalle. 

Nyt Vivialla on käytettynä ostettu polkupyörä, jossa on apupyörät vielä apuna. Vivialla on sen verran lyhyet jalat, että aiemmin hän ei olisi ylettänyt polkimille ja nyt 12 tuumainen polkupyörä on aika sopiva. Ollaankin jo muutamia kertoja sillä harjoiteltu ulkona ajamaan ja aika kovaa hän jo uskaltaa polkea. Välillä tosin tulee vahingossa jarrutus ja silloinhan se matka tyssää ennen kuin ehtii kunnolla alkaakaan. 

Potkupyörä oli kyllä ehdottomasti viime kesän paras hankinta. Se opetti tasapainoa ja sitä oman ympäristön havainnointia tuolla ulkona. 

Viimeistään ensi vuoden kesäksi on pakko hankkia itsellenikin polkupyörä niin päästään Vivian kanssa pyörälenkeille yhdessä. Minulla on yläasteella ostettu pyörä, jolla en ole ajanut vuosiin, koska siitä tippuu koko ajan ketjut. Tykkäsin nuorempana tosi paljon pyörällä ajamisesta, joten olisi kiva hankkia kunnollinen pyörä. Pyörät ovat kuitenkin yllättävän kalliita, joten täytyy odotella, että saisi ensin töitä. 

Meillä on tänä kesänä nimittäin polkupyörän hankinta edessä myös keskimmäiselle, koska hänen viime kesäinen pyöränsä on jo ihan liian pieni. Täytyy vielä miettiä, että yritetäänkö tänä kesänä etsiä polkupyörä hänelle käytettynä ja ostetaan sitten parin vuoden päästä uusi, joka kestää sitten pidempään. 

Onko teillä ollut käytössä potkupyörä lapsilla?  

LUE MYÖS: 

TÄNÄÄN OLI ENSIMMÄINEN KESÄLTÄ TUNTUVA PÄIVÄ

TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA