Kuten ehkä muistatte, mainitsin meidän lähtevän viikonloppuna Tallinnaan mummin tullessa meille lapsenvahdiksi. Otimme lapsivapaisiin jo torstai-iltana varalähdön ja lähdimme mummin saavuttua vanhemmilleni yöksi. Näin saimme yhden ylimääräisen yön vapaata. Kauheasti ei tullut nukuttua, koska eihän sitä nyt osaa mennä ajoissa nukkumaan, kun kerrankin saa tehdä ihan mitä huvittaa. Jani katsoi televisiosta Yksin Marsissa ja minä höpöttelin äitini kanssa. Menin nukkumaan jo huomattavasti ennen Jania, osaksi siitä syystä, että pääni oli todella kipeä tuon kipeän nenän takia.

Perjantaiaamuna heräsimme jo kuuden aikaan. Onneksi äiti suostui viemään meidät linja-autoasemalle, muuten herätys olisi ollut jo viiden jälkeen. Linja-automme Helsinkiin lähti seitsemältä. Jani nukkui hetken linja-autossa, mutta minä en osaa nukkua autossa ja luinkin hetken uusinta Cecelia Ahernin kirjaa, jonka olin ottanut mukaan. Linja-auto oli Helsinkiin saapuessamme myöhässä noin 20 minuuttia, koska moottoritiellä oli sattunut jokin onnettomuus ja jouduimme menemään kiertotietä.

Helsinkiin saavuttuamme veimme matkalaukut rautatieasemalla oleviin säilytyslokeroihin. Suosittelen lämpimästi käyttämään, paljon helpompi kierrellä kaupungilla ilman laukkuja. Kävimme Pasilassa Retromagialla lisäämässä Janin pelihulluutta.

Kävimme Pasilassa myös Lidlissä, koska minua jäi kauheasti harmittamaan ne torstaina myyntiin tulleet Heidi Klumin suunnittelemat farkut, joissa ei ollut kokoja Kuopiossa. Löysin farkut, mutta harmikseni hotellilla totesin niiden olevan hieman liian pienet. Ehkä ne kesällä mahtuu, jos tästä joskus saisi itseään niskasta kiinni diettaamisen ja liikunnan suhteen.

Tänään ei ollut dieetit mielessä, koska olemme lomalla ja olinkin koko kevään odottanut paljon hehkutettua Taco Bell-ravintolaa, joka sijaitsee Stockmannin nurkalla. Tilasimme meal for 2-combon,jossa oli vähän kaikkea, että pääsemme maistelemaan eri vaihtoehtoja. Annokseen kuului nachoja, 2 tacoa kovalla tai pehmeällä kuorella, quesadilla ja kahdet ranskalaiset, jotka olisi voinut vaihtaa salaattiin tai nachoihin. Quesadillan otimme grillatulla kanalla medium-vahvuisella kastikkeella. Tacon Jani halusi pehmeällä kuorella ja minä kovalla. Täytteeksi otimme molemmat pulled porkia, Jani tulisella kastikkeella ja minä miedolla.

Ruoka oli suoraan sanottuna aikamoinen pettymys. Ranskalaiset olivat hyviä ja niissä oli sopivasti maustetta. Quesadilla tarjoiltiin kuumana ja oli hyvää, mutta medium-kastike oli minulle liian tulista. Tacojen pulled pork oli tosi hyvää, sitä voin suositella! Nachojen kuitenkin odotin olevan lämpimiä. Koriin oli vain läntätty kylmät tortillasipsit, juustokastike ja muut kastikkeet päällekkäin. Kastikkeet oli tosi hyviä, mutta nachot olisivat toimineet paremmin lämmitettyinä. Combo maksoi juomineen 19,50€, joten hinta-laatusuhde ei minusta ollut ihan kohdillaan ruoasta, jota olisimme nopeasti (ja ehkäpä jopa paremmin) tehneet kotona. 

Kävimme myös pakollisella Starbucks-kahvilla. Pakollisella meille siksi, koska Kuopiossa ei Starbucksia ole ja Helsingissä tulee käytyä niin harvoin. Sitten pitikin jo kiiruhtaa hakemaan laukkuja. Menimme ratikalla numero 7 länsisatamaan. Jäimme vahingossa pois jo terminaalin 1 kohdalla, mutta oikea terminaali ei ollut kaukana ja kerkesimme hyvin kävellä matkan. Helsingissä oli myös perjantaina iltapäivällä aivan upea sää! Jotain ihan muuta kuin Kuopion alati kasvavat lumipenkat. 

Helsingistä Tallinnaan matkustimme Tallinkin Megastarilla. Laiva oli kivasti sisustettu ja mahtava lisä olivat erilaiset lounget, joista sitting loungeen olisi saanut jäädä ilmaiseksi. Paikka oli kuitenkin täynnä kävellessämme sen läpi, joten menimme perällä olevaan baariin hieman lepuuttamaan väyneitä jalkoja. Päivä tuntui siinä vaiheessa kestäneen jo ikuisuuden. Baari oli kivasti sisustettu ja meidän molempien silmää miellyttivät varsinkin baaritiskin alla oleva puukuvio ja lampunvarjostimet.

Istuttuamme baarissa noin tunnin, lähdimme tutkimaan laivan myyntitarjontaa. Olin kuvitellut lukemistani esitteistä laivan kaupan olevan aika pieni eikä sieltä oikein löytyvän mitään, mutta Megastarin kauppa yllätti valikoimallaan. Sieltä löytyi jopa Furlan laukkuja! Olen suunnitellut itselleni mieleisen Furlan laukun ostoa jo viimeiset kaksi vuotta. Jätin laukun kuitenkin vielä kauppaan, koska värivalikoima ei ollut sopiva. Ehkä ostan sen seuraavalta reissulta.

Laiva oli perillä Tallinnassa 18.30 ja kävelimme satamassa olevaan Tallink Spa&Conference-hotelliin, jossa meillä oli huone. Matkaa oli ehkä noin puolitoista kilometriä, koska rakennuksia piti vähän hassusti kiertää. Koko matka ei ollut kävelytietä vaan osan matkasta kävelimme parkkipaikoilla. Katsotaan miten sunnuntaina menemme takaisin terminaalille.

Olimme suunnitelleet menevämme illalla syömään hotellin ravintolan iltabuffettiin, joka maksoi 14€/henkilö, mutta buffetin ruoka ei näyttänyt oikein houkuttelevalta. Päädyimme syömään à la carte-listalta ja maksoimme kolmen ruokalajin illallisesta juomineen kahdelle 62€. Ei ollenkaan paha hinta, jos Suomen hintoihin vertaa. Kirjoittelen ravintola-arvostelun vielä erikseen heti kun täällä istun uudelleen koneen ääreen.

Illalla uni tuli nopeasti. Tänään lauantaiaamuna olemme jo käyneet aamupalalla ja kohta lähdemme katsastamaan Telliskivellä olevan kirpputorin ja testaamaan ensimmäistä kertaa elämässämme Uberia.

Meillä ei ole ollut yhtään lapsivapaata yötä Nipsun syntymän jälkeen. Siis ei yhtään viimeisen vuoden ja kolmen kuukauden aikana. Kerran olen irtaantunut vauvasta kolmeksi yöksi ollessani esikoisen kanssa Ruotsissa ja J kävi yhden yön kaverinsa polttareissa. Eli kummallakaan kerralla ei ihan hirveästi tullut nukuttua. Tämä myös tarkoitti, että toinen meistä oli kotona huonosti nukkuvan vauvan kanssa.

Joulun alla, meidän kihlauksen vuosipäivän lähestyessä, meille tarjoutui mahdollisuus päästä rentoutumaan samaan hotelliin, jossa J kosi minua. Mahdollisuus hotelliin tarkoitti ihanaa, pehmeää hotellin sänkyä. Puhtaita lakanoita ja siistiä huonetta. Valmista aamupalaa.

Ja ennen kaikkea, kahdenkeskistä aikaa ilman lapsia. Ne hetket ilman lapsia on harvinaista herkkua meidän perheessä. Kyllä lapset käyvät yökylässä joskus jossain, mutta yritäpä saada joku ottamaan teini, uhmaikäinen ja taapero yhtä aikaa yöksi hoitoon. Tällä kertaa mummi tuli meille lastenhoitajaksi.

Satuimme hotellin respaan juuri ruuhka-aikaan. Ruuhkan syykin selvisi tiskille päästyämme, kun huomasimme hotellin illan esiintyjän. Siltsuhan se siellä täydelle salille oli laulamassa.

Hotellissa on huoneita kahdessa eri rakennuksessa ja huoneemme oli ravintoloiden päällä olevassa rakennuksessa, jonne kulki kellarikerroksessa yhdyskäytävä. Käytävä oli ihanasti koristeltu joulukoristein. Vaikka hotelli oli täyteen buukattu, oli huoneemme todella rauhallinen. Äänieristys siis toimi todella hyvin vaikka käytävällä kulki ihmisiä. Pelkäsin hieman myös kadulta kuuluvia ääniä, kun huoneessamme oli iso ikkuna vilkkaan kadun äärellä, mutta kolmas kerros ja paksut kiviseinät hävittivät äänet todella hyvin.

Kihlajaispäivän kunniaksi hotellin henkilökunta oli muistanut meitä kuohuvalla ja vaahtokarkeilla. Se oli ihana yllätys ja sai illan alkamaan hyvällä mielellä. J tosin ei kuohuvaan koskenut, mutta minä sitä lasillisen nautin meikkaillessani.

Oli muuten todella outoa kerrankin laittautua ilman jaloissa pyöriviä lapsia tai sitä ”äiti,äiti,äiti”-mantran kuulemista. Vaikka olin aivan poikki hotellille tullessamme ja sänky houkuttelevasti kutsui minua, oli tosi ihanaa lähteä viettämään laatuaikaa ihan vain kahdestaan.

Kuten kihlajaisiltanakin, kävimme syömässä ja elokuvissa katsomassa uusimman Star Warsin. Jos et ole vielä sitä nähnyt, kannattaa käydä katsomassa! Elokuvan jälkeen kävelimme keskustan läpi takaisin hotellille. Ei muuten tule kovin usein käveltyä keskustassa iltavalaistuksessa. Lumi ja pieni pakkanen saivat Kuopion näyttämään lumoavalta.

Päätimme jatkaa iltaa vielä hetken ja menimme istumaan aulan baariin. Muutama muukin ihminen oli tullut istuskelemaan aulaan. Osa oli varmaan odottelemassa illan esiintyjää, joka aloitti vasta keskiyöllä. Olimme niin väsyneitä, että meiltä olisi kyllä jäänyt show näkemättä, jos olisimme vielä sinne olleet menossa.

Palvelu aulabaarissa toimi todella hyvin vaikka se täyttyi nopeasti. Tilaa oli myös todella hyvin ilman, että baari olisi tuntunut ahtaalta. Pian uni kuitenkin tuntui mukavalta vaihtoehdolta ja päätimme mennä nukkumaan. Mukavan pehmeä sänky ja ne valkoiset, pehmeät hotellilakanat (tiedätte kyllä sen tunteen) saivat meidät nukahtamaan hyvin nopeasti.

Aamulla päätimme nousta ajoissa aamupalalle, jonka jälkeen voisimme tulla huoneeseen takaisin nukkumaan. Aamupala oli sopivasti samassa rakennuksessa kuin huoneemme ja pääsimmekin suoraan aamupalalle vain kävelemällä portaat alas. Ravintola oli aivan täynnä, mutta löysimme kuitenkin pöydän melko helposti.

Hotellissa parasta on aamupala. Ainakin minun mielestäni yksi paras asia hotellissa yöpymisessä on se runsas aamupalatarjonta, joka sieltä löytyy. Eikä tämäkään aamupala pettänyt odotuksia.  Tarjolla olisi ollut myös paljon erikoisruokavalioon sopivia vaihtoehtoja, jos sellaisia olisimme tarvinneet. Tarjolla oli myös aamun lehdet.

Tämä aamupala oli sellainen, että saatammepa vaikka joskus eksyä aamiaiselle ilman hotellissa yöpymistä.

Palattuamme huoneeseen J päätti mennä takaisin nukkumaan, mutta minua ei enää väsyttänyt ja nautin huoneen hiljaisuudesta kuuntelemalla joululauluja ja katselemalla ikkunasta näkyvää talvista maisemaa. Joulustressi helpotti hetkeksi siinä ikkunasyvennyksessä istuskellessa.

Jos olisi ollut tarpeeksi energiaa, olisi hotellilta löytynyt vasta uusittu kuntosali. Kuntosalilta oli mahtava näköala Kuopion kattojen ylle. Kuntosalin lähettyviltä löytyy myös saunatilat. Aamusauna olisi saattanut olla vielä piste kaiken rentoutumisen päälle, mutta hotellihuone houkutteli liikaa enkä edes ottanut selvää kuinka saunat olivat auki.