Tänään oli ensimmäinen työpäivä asiakkaiden parissa Iloisessa Joulukaupassa.

Olipa kiva pitkästä aikaa palvella asiakkaita. Vähän pelkäsin, etten muista enää vuoden takaisesta mitään ja esimerkiksi kassan käyttäminen olisi täysin hepreaa, mutta jostain selkärangasta ne jutut vaan tuli ja kassan käyttökin onnistui kuin leikki. 

Menin töihin jo huomattavasti aiemmin kuin olisi tarvinnut, kun Jani ja lapset meni Bean sählyturnaukseen ja he tarvitsivat auton. Meikkasin sitten rauhassa työpaikan vessassa ennen töiden alkua. Olipa muuten outoa meikata vain silmät, koska eihän sinne maskin alle mitään meikkiä tarvinnut.  

Maskin kanssa oli niin outoa olla töissä, kun asiakkaille piti puhua jotenkin yliystävällisesti (tai siltä se ainakin itsestä tuntui), koska eihän kukaan nähnyt hymyilenkö vai en. Olin tosin niin onnellinen ihan puhtaasti vaan siitä töissä olemisesta, että iloisella mielellä oleminen oli helppoa. 

Asiakkaita oli yllättävän paljon ja tosi monella asiakkaalla oli maski, jopa muutamilla lapsilla. Kukaan ei tuntunut häiriintyvän siitä, ettei me myyjät tultu kovin lähelle vaan pidettiin turvaväli. 

Tuon maskin kanssa olemista pitää kyllä vielä harjoitella, kun jotenkin tuntuu, että happi loppuu ja että alkaa kauheasti pyörryttää, jos ei välillä käy takahuoneessa hengittelemässä hetkeä ilman maskia. Myös veden juonti ei tunnu yhtään niin luontaiselta, koska sitä varten pitää ottaa maski tietenkin pois. Siksi onkin tärkeää käydä välillä takahuoneessa juomassa, koska ainakin minua alkoi selvästi eilen heikottaa, kun unohdin juomisen. 

Sain päivän aikana sählyturnauksesta kuviakin, kun pienellä oli hieman tylsää odotellessa, mutta onneksi heillä meni kuitenkin ihan hyvin. 

Ihanaa oli, kun tosi moni asiakas kertoi odottaneensa kaupan aukeamista ja että pääsee hipeltämään tuotteita. Oli myös hauska huomata, että tunnistin asiakkaita viime vuodelta. Meillä kun kävi viime vuonna paljon niin sanottuja kanta-asiakkaita. 

Meitä oli eilen töissä kolme ja tauot olikin helppo pitää. Muistan, kun viime vuonna joinain viikonloppuina oli niin kiire, että tauot oli aika juoksemista ja niin on varmaan tänäkin vuonna lähempänä joulua. 

Joitain selviä suosikkituotteitakin on jo muodostunut, kun esimerkiksi Metsolan Pupu Tupuna-kuosilla olevista vaatteista loppui jo tämän ekan viikonlopun aikana jotkin koot kokonaan. Otinkin niistä Instagramissa jo ennen kaupan aukeamista yhden varauksen. 

Huomenna menen taas iltavuoroon ja se ei voi kyllä tulla tarpeeksi nopeasti! Nyt katsotaan rästissä oleva Sohvaperunat ja sitten aloitetaan The Crownin uusin kausi Netflixistä, joka julkaistiin tänään! 

Kivaa sunnuntai-iltaa! 

Oon tänäkin vuonna, kuten viime vuonna, töissä Designkavereiden Iloisessa Joulukaupassa.

Rakastan mun työtä, koska pääsen palvelemaan asikkaita, olemaan joka päivä ihanien tuotteiden ympäröimänä ja meidän työjengi on ihan superihana.

Eniten odotan huomista, kun pääsen vihdoin kunnolla töihin. Ollaan viimeiset puolitoista viikkoa rakennettu myymälää, että asiakkaat pääsisi näkemään sen ja ostamaan kaikkia ihania suomalaisten yritysten tuotteita. Kauppa aukesi jo tänään, mutta olin vapaalla ja vihdoin huomenna koittaa se päivä, että pääsen töihin.

Mä oon aina rakastanut suomalaisten yritysten tuotteita, mutta näin opiskelijana pitää aika rajastusti miettiä miltä merkeiltä ostaa ja mitä, koska budjetti niihin ostoksiin ei ole mikään supersuuri. Olenkin ostanut useimmiten suomalaisten merkkien lasten vaatteita ja yleensä aina alennusmyynnistä. Minusta on ihanaa, että meillä on tuolla kaupallakin myynnissä useamman merkin tuotteita, joita voin ylpeänä myydä, koska olen niiden laadun testannut ja voin seisoa niiden takana.

Viime vuonna työnsin aika ison osan palkasta suoraan takaisin tuonne kauppaan, kun tein suurimman osan jouluostoksista sieltä ja saatoin ostaa itselleni aika monet korvikset. Ostin meille myös torkkupeiton, julisteita, vaatteita ja vaikka mitä muuta, koska kaupassa oli niin paljon kaikkea ihanaa. Ihan kuin on tänäkin vuonna. Tänä vuonna tosin joudun ehkä hieman harkitummin käyttämään palkkaani, mutta aivan varmasti työnnän sinne taas palkastani siivun.

Huomenna siis asiakkaiden pariin töihin. Kerron kuulumisia huomenna illalla lisää!

Tule sillä välin seuraamaan Instagramiin @susannakuohula minne päivitän aktiivisesti reaaliaikaisia kuulumisia!

Nautitko sinä työstäsi?

LUE MYÖS: 

Työkuulumisia

Ei jaksa, ei huvita