Kevät tuo mukanaan taas valmistujaiset, ylioppilasjuhlat ja koulujen sekä päiväkotien kevätjuhlat. Valmiita kortteja on kaupat pullollaan, mutta korttimeren keskellä saattaa tulla sormi suuhun, kun alkaa miettiä mikä korteista olisi juuri sopiva sen saajalle.

Me tykkäämme askarrella paljon itse ja hyvin usein annammekin itse tehtyjä kortteja syntymäpäiville tai muihin juhliin mennessämme. Tänä vuonna halusin muistaa äitienpäivänä mummoja jollain vauvan itse tekemällä. Tällainen kortti lähtee myös vastavalmistuneelle kummitädille.

Mitään kovin vaikeaa ei voinut alkaa askartelemaan, koska pienellä taiteilijalla on ikää vain 7kk. Sormivärejä meillä ei ollut enkä niitä jaksanut alkaa itse tekemään, joten turvauduin siihen mitä kaapista löytyy. Ja siellä oli kuin olikin vielä muutama rasia viime kesän marjoja. Tähänhän kävisivät mitkä marjat tahansa, meillä sattui olemaan mustikoita ja puolukoita.

Ensimmäisenä siis otin kartonkiset valkoiset korttipohjat ja teippasin ne maalarinteipillä pöytään kiinni. Vauva ei saanut teippiä revittyä irti ja kortit pysyivät teipillä hyvin kiinni pöydän pinnassa. Teippi myös irtosi kartongista nätisti, kun kortit olivat valmiit.

Annoin pöydälle marjoja ja päästin vauvan sotkemaan. Ja vauvahan sotki. Lähinnä hän metsästi marjoja käsiinsä ja yritti laittaa niitä suuhun, jonka seurauksena kartonkiin tarttui liiskaantuneista marjoista väriä. Marjoista ehkä yksi päätyi suuhun asti, loput koristivat lattiaa (ja muutama saattoi tarttua minun sukkiini siinä sotkemisen lomassa). Vauvalla kuitenkin oli hauskaa ja harjoittelimme samalla sormiruokailua.

Ja minkä lopputuloksen vauva sai marjoilla aikaiseksi! Jokainen vauvan tekemä kortti on varmasti erilainen ja uniikki. Maalarinteipin ansiosta kortteihin jäi kaunis valkoinen reuna ja kortti olisikin helppo laittaa kehyksiin tauluksi. Taidamme kokeilla tätä jossain vaiheessa isommalle kartongille, jolloin saamme abstraktia taidetta kotiimme.

Kortit kuivuivat muutamassa minuutissa eli kovin aikaa vievää hommaa tämä ei ollut. Enemmän taisi mennä aikaa sen sotkun siivoamiseen jälkikäteen. Kortin taakse oli helppo kirjoittaa onnitteluteksti. Oli meillä onnelliset mummit, ja varmasti myös kummitäti tulee olemaan, kun vauvan itse tekemää taidetta vietiin lahjaksi.

Sain kuin sainkin J:n tekemään minullekin piparkakkutalon. Se on pieni mummon mökki, jossa asustelee suklaapukki. Olen koristellut mökkiä aina silloin, kun on pieni hetki siihen liiennyt. Sen koristelu on edelleen hieman vaiheessa, mutta ehkäpä saan sen valmiiksi ennen jouluaattoa.

Lissu halusi viedä koulukavereiile jotkut pienet joulumuistamiset ja eilen koristelikin pipareita kavereille meneviin joulupaketteihin. Paketeissa oli myös suklaakolikoita, karkkikeppejä ja joulutarroja. Kuulemma muutamalle kaverille haluaa ostaa vielä oikean joululahjankin. Kyllähän tuo tuli koulusta tänään kotiin aika monen paketin kanssa eli taitaa olla jouluostoksille lähtö meillä edessä. Taitaabkyllä muutama paketti meidänkin säkistä vielä uupua, joten päästään viettämään laatuaikaa kahdestaan (tai kolmestaan, kun vauva taitaa tulla mukaan).

Vielä jäi muutama paketti piparitaikinaa pakastimeen, jotka olisi tarkoitus tehdä jouluaatoksi. Ehkä sitä nyt jaksaa uudella tarmolla alkaa tehdä viimeisiä jouluvalmisteluita, kun on muutaman päivän maannut sängyn pohjalla.