Lucy Vine : Seitsemän eksää
0*Sisältää mainoslinkkejä
Bongasin Lucy Vinen Seitsemän eksää -kirjan kirjakaupan alehyllystä ja kirjassa mua kiehtoi sekä sen kansi että kirjan takakannen teksti.
Takakannen teksti meni näin:
”Rakkauselämässään onneton Esther on viettämässä iltaa ystäviensä kanssa, kun hän sattuu löytämään vanhan naistenlehden. Lehden artikkelin mukaan naisella on seitsemän erilaista suhdetta ennen kuin hän löytää sen oikean: Ensirakkaus, Duunimoka, Sivusuhde, Kaveripano,Menetetty mahdollisuus, Mulkku ja Vakava juttu. Esther tajuaa, että hänen seitsemän eksäänsä sopivat näihin kuvauksiin vähän liiankin täydellisesti.
Onko joku seitsemästä Estherin tosirakkaus, jonka hän on päästänyt käsistään? Hän päättää ottaa yhteyttä heistä jokaiseen. Alkaa jäljitys- ja stalkkausoperaatio täynnä kommelluksia, naurua ja kyyneleitä. Löytyykö sydämen mielitietty, vai onko tosirakkaus vain haavehöttöä?”
Minusta kirja kuulosti sen verran hauskalta, että halusin ehdottomasti lukea sen ja varasinkin sen heti kirjastosta. Oon yrittänyt nyt hillitä kirjojen ostoa omaksi ja mieluummin joko lukea ne kirjastosta tai äänikirjapalveluista.
Päädyin kuitenkin aloittamaan kirjan äänikirjana, kun mun piti töissä askarrella jotain ja äänikirjaa oli siinä samalla helppo kuunnella. Kuuntelin tätä kirjaa töissä, kun siihen oli mahdollisuus ja kotona luin kirjastosta lainaamaani kirjaa.
En oikein missään vaiheessa kirjaa osannut päättää mitä mieltä oon tästä kirjasta.
Esther oli välillä todella lapsellinen ja tosi raivostuttava. Olisi tehnyt mieli mennä huutamaan hänelle, että mitä sä oikein touhuat. Luulen, että joidenkin mielestä Esther, joka oli vajaa kolmekymppinen sinkku, on tosi samaistuttava hahmo yrittäessään löytää sitä oikeaa. Mä kuitenkin oon kasvanut itse aika nopeasti aikuiseksi, kun oon saanut esikoiseni 18-vuotiaana ja mun mielestä Esther oli välillä vaan tosi lapsellinen kaikissa päätöksissään.
Estherillä oli kaksi kämppistä ja kämppikset tuntuivat olevan päätöksissään välillä paljon enemmän ”aikuisia” kuin Esther. He myös antoivat Estherille usein neuvoja, joita tämä ei kuitenkaan millään tavalla noudattanut.
Eksät oli ihan hauskalla tavalla kuvailtu ja heistä sekä heidän tarinoistaan sai hyvin kiinni. Sillä tavalla kirja olikin oikein viihdyttävä ja tykkäsin sitä kuunnella, mutta mua vaan ärsytti jotenkin tuo Estherin olemus. Olisin ehkä tykännyt hänen hahmostaan paljon enemmän esimerkiksi tv-sarjassa kuin kirjassa.
Kirjan juoni kulki hyvää vauhtia ja se oli oikein hauska, joten suosittelen kyllä lukemaan Seitsemän eksää, jos yhtään kiinnostaa. Luulen, että tuo Estherin hahmokin puhuttelee kolmekymppisiä sinkkuja huomattavasti paremmin kuin minua.
Kirja äänikirjapalveluissa: *BOOKBEAT | *NEXTORY | *STORYTEL | *PODIMO
TYKKÄÄTKÖ sä äänikirjoista?
TULETHAN SEURAAMAAN MUN ARKEA MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNARIITAKANGAS
KIRJAVINKKEJÄ TIKTOKISSA @SUSANNARIITAKANGAS
LUE MYÖS:
10 kirjaa, jotka on mun lukulistalla just nyt
En taida pakata villakangastakkia kesäksi pois
*Sisältää mainoslinkkejä
Mä oon kunnon vilukissa ja palelen koko ajan. Tätä postausta kirjoittaessakin istun mun sängyllä ja nenä on aivan jäässä vaikka sisällä on oikein lämmin. Tästä tulikin mieleeni, että en taida pakata villakangastakkia kesäksi pois kaapin perukoille vaan pitää sen helposti saatavilla.
Tämä kevät on ollut ehkä raivostuttavin pitkiin aikoihin, kun sää vaihtelee ihan koko ajan ja vähän väliä tulee ties monettako kertaa takatalvi ja lunta. Viimeksi viime viikolla Kuopiossa satoi lunta. Huomiselle on tännekin jo luvattu lämmintä ilmaa, johon haluan uskoa.
Mä en välitä erityisesti kuumasta ilmasta tai kesähelteistä, joten mua tämä sää ei ole sinänsä haitannut- Ärsyttävintä on oikeastaan ollut se, ettei yhtään tiedä millainen ilma seuraavana aamuna on ja milloin ne talvivaatteet voisi pestä ja pakata kesäksi pois.
Koska palelen helposti, oon kulkenut huomattavasti paksummissa vaatteissa koko ajan kuin muu perhe.
Muistan, kun olin 15-vuotiaana kesällä rippileirillä saaressa ja meillä oli oppitunnit vanhassa ladossa, joka oli koko ajan varjossa. Palelin aivan järkyttävän paljon koko ajan. Ripari kesti 2 viikkoa ja sen puolessa välissä meillä oli vanhempien vierailupäivä. Mä pyysin äitiä tuomaan mulle toppahousut ja toppatakin.
Muut katsoivat mua kuin olisin ollut sekaisin, mutta olin varmaan ainut, joka ei enää palellut siellä oppitunneilla. Mieluummin puen päälle paljon kuin palelen.
Ja siksi mä en aio pakata villakangastakkia kesäksi pois. Suomen kesän tuntien kohta on taas kylmä ja takki tulee tarpeeseen.
TAKKI: MANGO / 2ND HAND
LIIVI: LINDEX/ 2ND HAND
KAULUSPAITA: LINDEX/ 2ND HAND (*samantyylinen)
HAME: LINDEX (*samantyylinen)
SUKKAHOUSUT: AARRE (*samantyyliset)
KENGÄT: K-CITYMARKET (*samantyyliset)
LAUKKU: MARIMEKKO
Ainakin lasten pukeminen kouluun helpottuisi kummasti, jos tuo sää nyt hieman tasaantuisi. Aamuisin on pitänyt ainakin täällä Kuopiossa olla paljon päällä ja iltapäivällä onkin ollut jo kuuma. Onneksi kohta on lapsilla kesäloma niin tämä vaaterumba vähän hellittää.
joko sä odotat kesää?
TULETHAN SEURAAMAAN MUN ARKEA MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNARIITAKANGAS
LUE MYÖS: