10 kysymystä ja 10 vastausta
1. Mistä yhdestä omistamastasi asiasta sinun pitäisi luopua, mutta et voi?
Omistan ihan hirveän monta muistikirjaa. Ne on jotenkin mun heikkous. Söpöt tai vaaleanpunaiset muistikirjat, joihin kuvittelen kirjoittavani ajatuksiani ylös. Ostan aina uusia vaikka kaapit on täynnä vanhoja.
Nyt oon hillinnyt itseni ja päättänyt, etten saa ostaa enää uusia ennen kuin kaikki vanhat on käytetty tai hävitetty. Siis aion tottakai käyttää ne loppuun tai antaa lapsille piirustuksia varten, mutta myös hävittää omat turhat, jotka on käytetty loppuun ja joiden sisällöllä en enää tee mitään. Ne on ne, jotka mun on vaikea hävittää. En tunne, että mulla olisi muuten tavaraa, josta en VOISI luopua. Oon aika hyvä päästämään tavaroista irti enkä enää säästele kovinkaan montaa asiaa vaan siksi, että sitä saattaa joskus tarvita. Enemmänkin mua ahdistaa ne kaikki mun turhat tavarat, jos niitä lojuu kotona.
2. Mikä on ensimmäinen huvipuisto, jossa kävit?
Oon aika varma, että se oli Särkänniemi, koska mun iskä rakastaa kertoa tarinaa miten ajoin koko huvipuistokäynnin possujunalla, kun en muihinkaan laitteisiin päässyt. Hän kysyy multa joka ikinen kerta Särkänniemen reissun jälkeen, että kai kävin possujunassa. Valitettavasti en enää pääse siihen.
Oon myös käynyt Tanskan Legolandissa 5-vuotiaana eli se on ehkä ensimmäinen huvipuisto, josta mulla on minkäänlaisia muistikuvia.
3. Mitä kieltä omaa äidinkieltäsi lukuun ottamatta haluaisit osata puhua erinomaisesti?
Ehdottomasti ranskaa! Oon opiskellut ranskaa monta vuotta koulussa osaamatta sitä oikeastaan ollenkaan. Viime vuonna meidän käydessä Pariisissa huomasin, että ymmärrän kyllä jonkin verran luettuna kieltä, mutta en osaa puhua tai muodostaa tekstiä ollenkaan. Tai pysy perässä mitenkään, kun ihmiset puhuvat.
Joten haluaisin kyllä vielä joskus osata ranskaa edes hieman. Viime vuonna käytin Duolingoa kielen oppimiseen, mutta jätin leikin kesken liian aikaisin. Täytyy ehkä ottaa sovellus taas aktiiviseen käyttöön.

4. Mikä on parasta avioliitossa?
Turvallisuus. Mulle on tärkeää, että kumppani on luotettava, turvallinen ja läsnä. Ja sitä Jani on.
5. Mikä on lempituoksusi kynttilässä?
Se, ettei ole tuoksua ollenkaan. Tuoksukynttilät on varmasti ihania, jos niitä pystyy käyttämään, mutta oon niin hajusteherkkä, etten voi polttaa ollenkaan tuoksukynttilöitä.
6. Pystytkö tekemään spagaatin?
En. En oo ikinä pystynyt. Oon ollut niin jäykkä koko ikäni, etten oo taaperoaikojen jälkeen koskaan taipunut edes koskettamaan varpaitani polvia koukistamatta. Oonkin nyt yrittänyt venytellä edes hetken joka aamu, että saisin joskus kosketettua varpaitani ilman polvien koukistusta.
7. Minkä ikäisenä opit ajamaan pyörällä?
En oo kyllä yhtään varma. Ehkä apurenkailla joskus 3-4-vuotiaana ja ilman apupyöriä varmastikin viimeistään 7-vuotiaana.

8. Kuinka monessa meressä olet uinut?
En tiedä oonko ikinä edes uinut meressä. Oon kyllä käynyt meren rannassa ja muut on uineet, mutta mä en tykkää uimisesta järvessäkään. Enkä oikeastaan osaa edes kunnolla uida pitkää matkaa. Niin en ehkä ole koskaan uinut meressä.
9. Kuinka monessa maassa olet käynyt?
Oon matkustellut Euroopassa jonkin verran, mutta en oo koskaan lähtenyt Eurooppaa pidemmälle. Oon itse asiassa kirjoittanut postauksen joskus missä kerroin missä kaikkialla oon käynyt. Voit lukea sen TÄÄLTÄ!
Oon käynyt tähän mennessä 13 maassa ja toukokuussa on vuorossa 14. maa, kun matkustetaan tyttöporukalla Puolaan.

10. Mikä oli lempi-TV-ohjelmasi lapsena?
Ihan pienenä rakastin Tohtori Sykeröä. Tykkäsin myös tosi kovasti Röllistä vaikka mua pelotti katsoa sitä yksin. Hassua, että mun on annettu edes katsoa sitä kun pelkäsin sitä niin kovasti.
Muita suosikkeja olivat Nalle Luppakorva, Tenavatähti ja Pelle Hermanni.
Mikä oli sun lempiohjelma lapsena?
TULETHAN SEURAAMAAN MUA JA MUN ARKEA MYÖS INSTAGRAMIN PUOLELLA @SUSANNARIITAKANGAS
LUE MYÖS:
Julia Quinn: Bridgerton Ikuisesti yhdessä
*Sisältää mainoslinkkejä
Julia Quinnin Bridgerton-kirjasarjan yhdeksäs kirja Ikuisesti yhdessä on kokoelma pieniä tarinoita. Kirjassa on jokaisesta sisaruksesta yksi tarina sekä yksi sisarusten Violet-äidistä.
Tämä kirja oli hauska lisä alkuperäiselle kirjasarjalle, koska jokainen tarina tapahtuu hieman eri aikaan eli kertoo sisaruksista eri ikäisinä.

TÄSTÄ ETEENPÄIN TULEE PALJASTUKSIA KIRJAN TAPAHTUMISTA ELI JOS ET HALUA LUKEA NIISTÄ, RULLAA ALASPÄIN!
Tarinat menevät samassa järjestyksessä kuin kirjasarjan kirjat, joten ekana päästään lukemaan Daphnesta. Daphnella ja Simonilla on kolme tytärtä, jotka ovat kaikki astuneet seurapiireihin ja 41-vuotiaana Daphne huomaa kauhukseen olevansa taas raskaana. Hän pelkää Simonin reaktiota ja miettiikin asian kertomista pitkän aikaa.
Tämä oli kiva tarina, koska tykkäsin Simonin ja Daphnen suhteesta kirjassa huomattavasti enemmän kuin sarjassa.
Seuraavassa tarinassa Anthony ja Kate taistelevat jälleen krokettikentällä. Tämä oli ihan hauska tarina, mutta ei ehkä ihan päässyt alkuperäisen kirjan tasolle mun mielessä.
Kolmannessa tarinassa ei suorananisesti seuratakaan Benedictiä ja Sophieta, kuten kirjassa, vaan keskitytään lähinnä Sophien sisarpuolen Posyn tarinaan. Tämän oli minusta ihanaa, koska Posy oli jotenkin niin sympaattinen kirjassakin.
Neljännessä tarinassa keskiössä on Colin ja Penelope. Tässä tarinassa keskitytään kertomaan ajasta, kun Penelope kertoo olevansa Lady Whistledown. Mua olisi harmittanut, jos tämä olisi ollut ainut kerta, kun heistä kuullaan, mutta he onneksi olivat kylässä lastensa kanssa Daphnen ja Simonin luona ensimmäisessä tarinassa.
Eloisen tarina on viides, mutta siinäkään ei kerrota sinänsä Eloisesta vaan Amandasta, joka on Eloisen tytärpuoli. Amanda löytää tässä tarinassa rakkauden.
Francesca saa onnellisen loppunsa kuudennessa tarinassa, kun hän saa vihdoin kaipaamansa lapsen Michaelin kanssa.
Seitsemännessa tarinassa Hyacinth löytää vihdoin etsimänsä timantit, jotka Garethin isoäiti oli piilottanut. He olivat etsineet niitä jo pari vuosikymmentä. Olin tästä lopusta niin onnellinen, koska mua kismitti ihan hirveästi kirjan loppu ja se, että Hyacinth ei löytänyt timantteja.
Kahdeksannessa tarinassa Lucy ja Gregory saavat kaksoset ja päättävät, että yhdeksän lasta riittää. Pian synnytyksen jälkeen Lucylle tuli komplikaatioita ja tarinassa seurataankin Gregoryn tuskaa vaimonsa vuoteen vierellä.
Yhdeksännessä tarinassa saamme tietää miten Violet ja Edmund tapasivat ja kuinka heidän suhteensa kehittyi. Pääsemme myös lukemaan Violetin surusta Edmundin kuoltua ja siitä, ettei Violet koskaan löytänyt uutta rakkautta rakkaansa miehensä, Edmundin, kuoltua.
Tämä loppu oli taas yksi, joka mua vähän ärsytti. Joo, ei kaikki löydä uutta rakkautta, jos puoliso kuolee, mutta jotenkin mulle oli jäänyt sellainen fiilis kaikista kahdeksasta kirjasta, että Violet on valmis rakastumaan uudelleen. Tai ehkä se johtui vaan siitä, kun olin vähän ennen tämän lukemista katsonut Kuningatar Charlotte-sarjan, jossa käsitellään Violetin rakkauselämää hieman. Jotenkin mua jäi vähän ärsyttämään, ettei hän sitten lopulta koskaan löytänyt ketään vaan oikeasti oli yksin loppuikänsä. Mikä on varmasti joillekin ihan ok ja hänet kuvattiin onnelliseksi tilanteestaan, mutta olin elänyt niin pitkään siinä Bridgerton-kuplassa lukiessani tämän, että mä oikeasti odotin hänen löytävän jonkun ihanan miehen elämäänsä.
PALJASTUKSET LOPPUU TÄHÄN!
Bridgerton-kirjat
Salainen sopimus
Yllättävä rakkaus
Naamiaisten kaunotar
Hurmurin valloitus
Kirjeystävä
Vastustamaton kiusaus
Kätketty perintö
Väärä sulhanen
Ikuisesti yhdessä
Bridgerton & Rokesby -sarja:
Neiti Bridgerton
Yllätysvaimo
Kaapparin morsian
Kunniallinen aviomies
Kuningatar Charlotten nuoruudesta kertova kirja, josta on myös Netflix-sarja:
Bridgerton: Kuningatar Charlotte
Smythe-Smith-sarja:
Rakkauden riitasointu
Kotiopettajattaren salaisuus
Suku on pahin
Petollinen kosija
Kirja äänikirjapalveluissa: *BOOKBEAT | *NEXTORY | *STORYTEL | *PODIMO
Oletko sä jo lukenut tämän kirjasarjan?
TULETHAN SEURAAMAAN MUA JA MUN ARKEA MYÖS INSTAGRAMIN PUOLELLA @SUSANNARIITAKANGAS
LUE MYÖS:
Julia Quinn: Bridgerton Kirjeystävä


0