Mun syöpädiagnoosista on jo reilu vuosi aikaa ja viime viikolla mulla oli kohdunkaulan syövän vuositarkastus KYSillä. Sain ajan postissa jo pari kuukautta sitten ja kun aikaa vuositarkastukseen oli vajaa kuukausi, aloin stressata tuloksia jo valmiiksi. 

Vaikka mulle kerrottiin leikkauksen jälkeen, että syövän uusiutuminen ei ole kovin todennäköistä, en silti osaa olla välillä ajattelematta kuuluvani siihen pieneen prosenttiin, joka saakin syövän uudestaan. 

Menin ajalle hyvissä ajoin ja jouduin odottelemaan noin vartin yliaikaa. Se ei ollut mitenkään erikoista, koska KYSin naistenpolin lääkärit ovat välillä mukana myös synnytyksissä, joten heillä saattaa välillä venyä. Minäkin olen välillä ollut se, jonka aika on venynyt, joten odottelin ihan rauhassa omaa aikaani. 

Naistenpolille paluu vuosi syöpädiagnoosin jälkeen oli ehkä jopa eheyttävä kokemus. Vuosi sitten käynnit ahdisti todella paljon ja istuin tuolla odotusaulassa muutaman viikon välein milloin mitäkin toimenpidettä odottamassa ja puoli vuotta sitten tarkastuksessa pelkäsin syövän uusiutuneen, joten sekään käynti ei ollut millään lailla mukava. Tällä kertaa pystyin kuitenkin odottelemaan rauhallisin mielin odotushuoneessa (vaikka olinkin stressannut monta viikkoa etuköteen).  

Kun mun vuoro sitten lopulta tuli, minut otti vastqan naislääkäri ja hoitaja. Näillä käynneillä on aina mukana sekä hoitaja että lääkäri ja joskus on ollut myös opiskelijoita, koska KYS on opetussairaala. Mulla on ollut synnytyksissäkin opiskelijat mukana tästä syystä. 

Lääkäri oli todella mukava. Ensiksi hän kyseli vointia tai mahdollisia oireita. Kerroin, että mulla oli ollut jonkinlaisia tuntemuksia/kipuja, mutta en ollut varma voisiko tämä johtua esimerkiksi liikunnasta, koska ollaan Janin kanssa aloitettu sauvakävely hiljattain. Tällä käynnillä minulta myös kysyttiin todella tarkkaan henkisestä voinnista. Lääkäri kyseli monesti ajattelenko syöpää paljon tai onko se mielessä koko ajan, miten osaan suhtautua syöpään tai miltä se tuntuu. Tuntui, että lääkäriä oikeasti kiinnosti. 

Viime kerralla lokakuussa muistan, kun multa kysyttiin kuinka voin henkisesti tai oonko ajatellut tarvitsevani jutteluapua ja vastasin ihan normaalisti, etten usko tarvitsevani mitään, mutta autoon päästyäni kyyneleet tulivat. Itkin autossa varmaan vartin ennen kuin pystyin ajamaan. Nyt kuitenkin olen selvästi päässyt asiassa henkisestikin eteenpäin, koska mua ei itkettänyt tai edes tuntunut pahalta puhua asiasta lääkärin kanssa. Ja uskon, että osasyy on se, että oon avoimesti kirjoittanut tänne syövästä ja sen vaikutuksista. Oon saanut monilta viestiä Instagramissa miten näistä mun teksteistä on apua ja ne keskustelut on auttaneet myös mua pääsemään asiassa eteenpäin. Tästä puhutaan edelleen liian vähän. 

Lääkäri kyseli suvun syöpähistoriasta, johon vastasin, että vain ukilla on ollut melanoomaa, mutta muuten meidän suvussa ei ole ollut mitään syöpää (tai ainakaan en ole tietoinen, jos on ollut). Mulla oli HPV 16 ja lääkäri siinä mainitsikin, että mulla on ollut tosi huono tuuri, kun oon saanut sen agressiivisimman lajin. Sen verran hyvä tuuri kuitenkin oli, että pääsin hoitoon ajoissa. 

Hän myös alleviivasi mulle kuinka tärkeää on rokottaa lapset HPVtä vastaan ja kerroinkin, että vanhin on kyllä saanut rokotteen ja nuoremmatkin ehdottomasti rokotetaan. Mähän olin itse HPV-rokotteen tutkimusryhmässä, mutta sain lumelääkkeen ja lääkäri ihmetteli miten en ollut saanut kuitenkaan sitä rokotetta, kun kuulemma sitä on tarjottu lumelääkkeen saaneille myöhemmin. Luulen, että on käynyt vaan joku moka ja sitä kutsua ei oo ikinä tullut postissa, koska mun äiti on sairaanhoitaja ja ollaan kyllä otettu aina kaikki mahdolliset rokotteet, joten olisin aivan varmasti sen ottanut. Eihän mulle tullut 30-vuotiaana papakokeen joukkotarkastukseenkaan kutsua eikä kukaan vieläkään ymmärrä miksi olin jäänyt ilman sitä. Siitä ei siis ole minkäänlaista jälkeä edes terveydenhuollon papereissa. 

Rokotteen on nyt huomattu oikeasti estävän kohdunkaulan syöpää, joten rokottautuminen kannattaa kyllä! Mä en voi painottaa tarpeeksi miten tärkeää on myös käydä niissä joukkoseulonnoissa viiden vuoden välein. Vaikka se papakoe vähän nipistää sen muutaman hetken, niin mieluummin se pienen hetken epämukavuus kuin syöpä ja sen kanssa eläminen. Kun se kutsu tulee, niin varaa aika! 

Tämä kohdunkaulan syövän vuositarkastus sisälsi pelkästään sisätutkimuksen, painelun vatsan päältä sekä rintojen ja kainaloiden tutkimisen. Kuulemma papakoetta (harjapapaa) ei oteta vuositarkastuksessa, kun puolivuotistarkastuksessa HPV oli ollut negatiivinen ja silloin tuloksen pitäisi pysyä noin viisi vuotta samana. Lääkäri kuitenkin sanoi, että on todella epätodennäköistä, että mun syöpä uusisi, koska se saatiin pois jo ennen leikkausta ja kohtukin on varotoimena poistettu. Tämä syöpä voisi uusia vain, jos limakalvoille olisi jäänyt jotain. 

Kaikki näytti normaalilta eikä tutkimuksissa tullut mitään esille, joten sain terveen paperit taas vuodeksi. Seuraava tarkastus on (mun yllätykseksi) vasta vuoden päästä. Kävin kurkkaamassa mitä omakantaan oli merkattu ja siellä luki, että harjapapa otetaan taas ensi tarkastuksessa. Luulin, että seuraava tarkastus olisi jo puolen vuoden päästä, mutta olin väärässä. 

Jos seuraavassa vuositarkastuksessa ei ole mitään poikkeavaa, jatkuu tarkastukset vain joukkoseulonnoilla eli mun tapauksessa kahden vuoden päästä ensi tarkastuksesta ja sitten taas viiden vuoden välein. Puhuttiin kyllä Janin kanssa, että oman mielenrauhani vuoksi taidan alkaa käydä yksityisellä papakokeessa parin vuoden välein, koska en usko tutkimuksen olevan niin kallis, etteikö siihen olisi varaa. Viisi vuotta on kuitenkin aika pitkä aika stressata syövän mahdollista uusiutumista. 

Hyviä uutisia tuli siis ja kohdunkaulan syövän vuositarkastus meni mainiosti. Nyt voin taas hengähtää ja nukkua, kun pari viikkoa ennen vuositarkastusta unetkin oli tosi katkonaisia. 

Muistakaa käydä papakokeessa!

TULETHAN SEURAAMAAN MUN ARKEA MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNARIITAKANGAS. Sieltä löytyy syöpämatkasta kaikki! Mene mun profiiliin ja esittelytekstin alta paina palluraa otsikolla ”SYÖPÄ” niin näet kaikki tarinat, joita olen syöpämatkasta tallentanut. 

LUE MYÖS:

Kaikki syöpätekstit yhden otsikon alla

Mulla on kohdunkaulan syöpä

Nyt olen kohduton – kuinka kohdunpoisto onnistui?

Sain papa-kokeen tulokset

Huhtikuussa…

• Juhlittiin mun synttäreitä ja pääsiäistä. Mun synttärit on osunut tosi usein pääsiäiselle ja tänä vuonna niitä vietettiin pääsiäissunnuntaina. Mun mummon synttärit on päivää mun jälkeen, joten vietettiin myös niitä pääsiäismaanantaina.
• Käytiin kahdesti keilaamassa. Meidän 6-vuotias keilasi ekaa kertaa ja toisella käynnillä hän jo heitti täyskaadon! Tottakai heittoja oli helpottamassa laidat, mutta silti hän jaksoi tosi hienosti harjoitella ja välillä laidat olivatkin vain koristeena.

  

• Nautittiin sekä lumisista että lämpimistä päivistä. Me aloitettiin Janin kanssa sauvakävely ja ollaankin jo käyty useamman kerran nauttimassa kevätsäästä ulkona. Just nyt sataa vettä kaatamalla, mutta kai sekin kuuluu kevääseen.
• Vaihdettiin autoon kesärenkaat (ja heti seuraavalla viikolla tuli yöpakkaset).

  

• Mulla oli kohdunkaulan syövän vuositarkastus, josta sain onneksi hyviä tuloksia.
• Keskimmäinen oli leirillä. Oli niin hauskaa, että ilmoitettiin hänet jo heti seuraavalle leirille kesälomalla.
• Vietettiin vappua ja käytiin seurakunnan vappupippaloissa.

  

• Mietittiin jo kesälomaa ja kesätekemisiä. Lapset haaveilee huvipuistosta, mä torilta ostetuista mansikoista.
• Pelattiin yhdessä Mario Kartia.
• Ostettiin kevään ekat mansikat Lidlistä ja nam, ne oli hyviä.
• Mä ja Jani opiskeltiin. Molempien kevään opinnot on jo hyvällä mallilla, kohta pääsen jo kesäopintojen pariin.
• Käytiin uimassa kylpylässä.
• Käytiin myös katsomassa Super Mario Bros lasten kanssa. Suosittelen!

• Tuskailin meikkivoiteen etsinnän kanssa, kun mun luottomeikkivoide olikin lopetettu, tai oikeastaan meikkivoiteen koostumusta ja värejä muutettu. Kävin kolmessa eri kaupassa ennen kuin löysin meikkivoiteen, jota kehuttiin tälle hyväksi vaihtoehdoksi ja hyvä se olikin!
• Siivottiin kotia ja heitettiin tosi paljon taas meille ylimääräistä tavaraa pois. Osa vietiin kirppikselle, osa kierrätykseen ja osa ihan suoraan roskiin. Miten sitä kaappeihin kertyykin niin paljon kaikkea ylimääräistä vaikka ei nykyään edes osteta hirveästi tavaraa?
• Kirppismyynneistä saatiin kivasti matkarahaa Pariisiin. Lähdetään jo kahden viikon päästä!
• Mä kriiseilin vaatekaappini kanssa, koska mun vaatekaapissa ei oo oikein mitään vaatteita, joilla viitsisin mennä vähänkään parempaan ravintolaan. Kiersin kirppareita ja yritin löytää jotain kivoja vaatteita. Onneksi löysin pari jakkua, mutta saatan joutua turvautumaan kauppoihin.
• Ilmoitettiin nuorin kesäloman ekalle viikolle jalkapallokouluun, kun eskarin lokeroon oli ilmestynyt siitä mainos ja lapsi oli siitä kovin innoissaan.

Huhtikuussa…

Me siis tehtiin ihan tavallisia juttuja, mutta toukokuussa on vaikka mitä kivaa tiedossa! Lähdetään Pariisiin ja käydään varmaan loppukuusta lasten serkkupojan synttäreillä.

Mitä sä puuhasit huhtikuussa?

TULETHAN SEURAAMAAN MUN ARKEA JA MATKOJA MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNARIITAKANGAS

LUE MYÖS: 

Nappaa 5€ Timma koodi omaa hetkeä varten

Tilattiin Lego-kukkakimpuille ”vettä”

Keväinen Pariisi odottaa meitä