Tukholman risteily 17-vuotiaan kanssa
Kävin viime kesänä kaikkien meidän kolmen lapsen kanssa kahdenkeskisellä reissulla Tukholmassa. Mulle oli tärkeää, että jokainen lapsi saa kahdenkeskistä huomiota kesäloman aikana ja Tukholman risteily oli täydellinen valinta näille reissuille. Oli myös tärkeää, ettei kenellekään ollut epäreilua matkakohteen valinta vaan jokainen pääsi periaatteessa samanlaiselle reissulle.
Ekana vuorossa oli meidän viime vuonna 17 vuotta täyttänyt teini. Hänen kanssaan en ollut pitkään aikaan tehnyt mitään erikoisempaa kahdestaan ja hän oli lapsista ainut, joka oli tietoinen mun kevään syöpädiagnoosista. Tämän takia 17-vuotias oli myös ainut, johon asia jollain tavalla kolahti ja mä halusin näyttää lapselle olevani edelleen elämäni kunnossa.

Me vietettiin lapsen ekat 9,5 vuotta kahdestaan ja käytiin silloin paljon laivalla, joten tää oli siinäkin mielessä meille täydellinen reissu. Aloitettiin meidän reissu jo vähän etukäteen ennen laivaannousua, kun oltiin Triplassa yötä. Mun pikkuveljen kuopuksella oli ristiäiset Tampereella meidän matkaa edeltävänä viikonloppuna ja meidän oli helppo matkustaa junalla Helsinkiin Tampereelta. Laivaan ei olisi kuitenkaan samana päivänä ehditty niin otettiin hotellihuone Triplasta.
Triplan hotelli oli ihanan freesi ja tykättiin varsinkin aamupalasta, joka tarjoiltiin korkeassa kerroksessa. Näkymät oli huikeat. Käytiin vielä shoppailemassa Triplassa ennen Helsinkiin siirtymistä.
Helsingissä jätettiin laukut rautatieaseman säilytyslokeroon ja lähdettiin kiertelemään kaupoille. Käytiin 17-vuotiaan toiveesta kristallikaupassa, syötiin Taco Bellissä, käytiin kahvilla Starbucksilla sekä donitsilla Arnoldsilla. Haahuiltiin ympäri Helsingin katuja, joka oli parasta. Pyörähdettiin UFFilla ja törmättiin Kakkugalleriaan. Käytiin ostamassa sieltä macaronseja, joita molemmat rakastetaan. Tämän jälkeen olikin jo aika lähteä hakemaan Matkalaukkuja ja nousta laivaan. Matkustettiin Silja Serenadella.

Meillä oli kahden hengen promenadehytti kymppikerroksessa. Olin ostanut lapselle FriendSHIP-rannekkeen, koska sen sai vielä 17-vuotiaalle ostettua ja käytiinkin sillä syömässä jäätelöä leikkipaikalla. Muuten lapsi ei (luonnollisesti) enää leikkipaikalle halunnut ja mä äitinä tunsin piston sydämessäni miten iso mun esikoinen jo on. Palattiin hyttiin ja lapsella oli ilmeisesti ollut rankka päivä, kun hän nukahti päikkäreille.
Mä lähdin sitten yksin tutkimaan laivan kauppoja ja annoin lapsen nukkua rauhassa. Ostin Janille tuliaiseksi Marimekon sukat, pienemille lapsille karkkia ja nuorimmalle legopaketin.
Ilalla käytiin kannella katselemassa maisemia sekä upeaa auringonlaskua, syötiin Grill Housessa ja käytiin katsomassa upea Divet Show.

Olin varannut meille erikoisaamiaiset ja nautittiinkin aamiaisesta rauhassa katsellen kauniita Tukholman rantamaisemia syödessä. Erikoisaamiainen on ihanan rauhallinen tapa aloittaa aamu laivalla.
Laivan saavuttu Tukholmaan lähdettiin metrolla keskustaan. 17-vuotiaalla oli kaksi kohdetta Tukholmassa, joihin hän halusi. Ekana me käytiin Sephorassa ja ostettiinkin pussillinen meikkejä, joita hän oli vailla.
Seuraavaksi lähdimme seikkailemaan etsien HYPESTEIN kauppaa, josta 17-vuotias oli haaveillut ostavansa uudet Niken Jordan-tennarit. Kiersimme aikamoisen matkan, koska teini oli huomaamattaan laittanut puhelimen karttaan autolle reitin, eikä kävelyreittiä. Löysimme kuitenkin lopulta kaupalle ja mieleiset kengätkin löytyivät.


Lähdimme kävelemään takaisin metropysäkille ja kävimme matkalla ostamassa sekä kuplateetä että macaronseja. Löydettiin sattumalta aivan ihana leipomo, jossa oli vaikka mitä hyvää, mutta tyydyttiin pelkkiin macaronseihin. Ne olikin ihan taivaallisia!
Lounasta söimme Tukholman vanhassa kaupungissa ihanassa burger-ravintolassa. Tämäkin oli uusi tuttavuus ja ylitti kyllä odotuksemme täysin.

Kävimme vielä levykaupassa ja sitten olikin jo aika palata metrolla laivalle. Olimme hieman hitaita, koska käveleminen oli kuukautta aiemmin tehdyn kohdunpoiston takia vielä aika hidasta ja kivuliasta ja olimme varmaan viimeiset laivalle palaajat. Meidän reissulla oli aika tiukat turvatarkastukset ja meiltä pyydettiinkin passeja. Teinin passi oli jäänyt laivaan, koska alle 18-vuotiaalta vaaditaan pelkkä Kela-kortti ja turvatarkastajien meinasi olla vaikeaa uskoa a)lapsen olevan 17-vuotias LAPSI ja b)mun olevan hänen äiti. Lopulta kuitenkin pääsimme takaisin laivaan ja pääsimme matkaan.



Laivaan palattua mentiin lepuuttamaan väsyneitä jalkoja laivan spa-osastolle ja nautittiin juomista altaassa laivan lähtiessä liikkeelle.
Käytiin buffetissa syömässä. Olin ottanut meille ateriapaketit reissulle ja ei eka meinattu mennä ollenkaan buffettiin, mutta harmillisesti italialainen ravintola, johon olisi haluttu, oli suljettu. Buffetissa saatiin kuitenkin hyvin vatsat täyteen. Nautittiin maisemista kannella, koska ilma oli upea ja illalla katsottiin Divet Show’n toinen osuus.

Seuraavana päivänä käytiin Verkkokaupalla ostamassa Janille legoja tuliaisiksi ja lähdettiin junalla kotiin. Oli ihanaa käydä reissussa meidän melkein aikuisen esikoisen kanssa ja nauttia kahdenkeskisestä ajasta.
Taisi olla aika parasta teininkin mielestä! Hän on kuin kotonaan laivassa, joten hän nautti täysin siemauksin olostaan siellä.
Ootko sä käynyt lapsen kanssa keskenään matkalla?
TULETHAN SEURAAMAAN MUN ARKEA JA MATKOJA MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNARIITAKANGAS
LUE MYÖS:
Silja Symphonyn ja Silja Serenaden Sunflower Oasis spa-osasto
kuinka mun opiskelut sujuu ammattikorkeakoulussa just nyt?
En oo hetkeen kertonut ajantasaisia kuulumisia mun opiskeluista, jote nyt kerron kuinka mun opiskelut sujuu ammattikorkeakoulussa tällä hetkellä.
Opiskelen siis lisäajalla kansainvälistä tradenomin tutkintoa (International Business, Bachelor of Business Administration). Lisäajalla oon siksi, että jätin opiskelut kesken ja olin jo silloin vähän jäljessä muita.
Mulla oli mun tutoropettajan kanssa palaveri just ennen hiihtoloman alkua, jossa käytiin vähän läpi kuinka mun opiskelut sujuu ammattikorkeakoulussa ja juteltiin myös henkisestä jaksamisesta ja siitä, että pitää olla ylpeä pienistäkin saavutuksista.
Mulla oli otettu tähän keväälle viisi kurssia, joiden lisäksi mun olisi tarkoitus aloitella opinnäytetyön tekemistä. Se on edelleen ajatuksen tasolla, en jotenkin tiedä mistä aloittaisin vaikka oon päättänytkin aiheen jo aikaa sitten.

Kolme tän kevään kursseista oli sellaisia, että voisin ihan ok varmaan päästä ne läpi, mutta kaksi kurssia tuntuu ihan hypervaikeilta ja tästä kerroinkin turoropettajalleni. Hän ehdotti, että ottaisin niiden tilalle kaksi muuta, ne korvaavaa kurssia, joiden avulla pääsisin ehkä hieman helpommalla. Nämä kaksi kurssia on molemmat matematiikkaa, joka ei oo mun vahva aine ollut oikein ikinä ja kun käyn vielä tutkintoa englanniksi, niin tämä vaikeuttaa aihetta entisestään.
Nyt oon siis ilmoittautunut korvaaville kursseille ja toisen pääsin jo aloittamaan. Kurssi käsittelee sijoittamista ja on kyllä huomattavasti kiinnostavampi aihekin kuin ne excel-taulukot, joita alkuperäisellä kurssilla kävimme läpi. Toinen kurssi on vasta kesällä ja siinä käydään läpi yrittäjän taloushallintoa. Itselleni tää on tosi mielenkiintoinen, koska haluaisin jossain vaiheessa tehdä yrittäjänä töitä sosiaalisen median kanavieni parissa ja siinä vaiheessa taloushallintaakin pitäisi osata.
Ruotsin kokeesta sain just ennen hiihtolomaa 3- (paras numero 5) ja olin siitä niin ylpeä, kun luulin, etten läpäisisi koetta ollenkaan. Tutoropettajanikin piti tärkeänä, että hyväksyn faktan, ettei mun oo tarkoituskaan saada kiitettäviä numeroita kaikesta vaan tärkeintä näin lisäajalla on suoriutua opinnoista. Ei kukaan niitä numeroita katso enää jälkikäteen.

Otin myös kolme suht helppoa valinnaista verkkokurssia sosiaalisen median markkinointiin liittyen ihan vaan varalta, koska opiskelen työttömyystuella ja mun opintojen edistymistä seurataan tarkkaan. Keväällä on pakko saada kasaan 25 opintopistettä tai en ole oikeutettu mun työttömyystukeen. Tiedän kuitenkin nyt saavani ne täyteen, koska minulla on varalla ne kolme kurssia, jotka voin suorittaa kesän loppuun mennessä omassa tahdissani.
Tällä viikolla koulussa oli henkilöstöhallintoon liittyvän kurssin intensiiviviikko, jossa meitä opetti meidän oman opettajan lisäksi kaksi opettajaa Alankomaista. Viikko olisi ollut tosi mielenkiintoinen, mutta mulla ei taas mennyt tälle kurssille osallistuminen niin kuin Strömsössä. Ihan aluksi mua hirvitti muiden kanssa työskentely. Tämä on mun ongelma ollut aiemmin, kun on ollut tiedossa joku epämieluisa kurssi. Aiemmin oon vaan vältellyt paikalle menoa ja tämän takia mun opiskelut on venyneetkin niin pitkäksi. Nukuin huonosti, voin fyysisesti huonosti ja olin ihan paniikkikohtauksen partaalla tämän intensiiviviikon aloituksen vuoksi.
Oon kuitenkin tänä keväänä päättänyt, että teen kaikki epämieluisatkin tehtävät ja menen paikalle myös niille epämieluisille tunneille, koska mä haluan suorittaa tän tutkinnon loppuun. Mulla on ollut tosi epäonnistunut olo, kun en oo saanut tätä tehtyä aiemmin ja jotenkin on tuntunut, että muille opiskelu on ollut niin helppoa. Mullekin ehkä joku muu ala tai jonkun muun koulun tarjoama sama tutkinto olisi voinut olla parempi vaihtoehto, koska mun koulussa painotetaan todella paljon matemaattisia taitoja, jotka multa uupuu. Tätä epäonnistumisen tunnetta ei oo oikeesti yhtään helpottanut se, että mun mies on päässyt ”helposti” läpi jo ammattikorkeakoulun ja sai 5 opinnäytetyöstään ja nyt hän opiskelee jo ylemmässä amk:ssa. Olen suoraan sanottuna monesti tuntenut itseni liian tyhmäksi tuonne kouluun.
HR-kurssin intensiiviviikolle olisikin pitänyt olla tehtynä tehtävä, josta mä en ollut tietoinen ollenkaan ja paniikki iski siinä kurssilla istuessa. Kun opettaja sanoi maagiset sanat ”tälle intensiiviviikolle ei voi osallistua, jos tehtävä on tekemättä”, mä pakenin luokasta. Mä aloitin opiskelut myöhässä enkä päässyt kurssin ekalle kerralle paikalle. Mun opiskeluoikeus siis palautui niin, että menin kaikille kursseille vähän jälkijunassa. Olin siis vähän valmiiksi jo ulkona kurssiaikataulusta. Tätä ei auttanut se, että mun oli pakko osallistua ruotsin tunnille yhtä aikaa, kun tän HR-kurssin ainut Zoom-tunti olisi ollut. En siis kuullut siellä annettuja ohjeita ja tää tehtävä on annettu jommalla kummalla näistä tunneista, joille en päässyt paikalle. Moodlessa ei myöskään ollut tallennetta Zoom-tunnista eikä ohjeita tehtävien tekemisestä, joten en älynnyt kysyä mitä mun pitäisi tehdä.
Moodlessa oli kyllä ohje yhden tehtävän tekemiseen, jonka mä palautin, mutta tästä tehtävästä olisi ilmeisesti pitänyt tehdä myös jonkinlainen presentaatio ja ties mitä muuta, joista en ollut tietoinen.

Nyt mun täytyy siis keksiä kurssille vaihtoehto tai suorittaa se vasta ensi vuonna. Tämä tottakai pilaisi mun suunnitelmat jouluna valmistumisesta. Laitoin samantien mun tutoropettajalle viestiä asiasta ja ehdotin hänelle kahta itseopiskeltavaa kurssia tämän kurssin korvaajaksi. Onneksi kumpi vaan niistä sopi hänelle ja ilmoittauduinkin heti kesäkurssille, joten sain hengähtää helpotuksesta. Pysyn ehkä sittenkin aikataulussa.
Mä tiedän, että loistan markkinoinnin kursseissa ja nämä sosiaaliseen mediaan liittyvät kurssit esimerkiksi on mulle tosi helppoja, mutta sitten jotkut muut kurssit on tosi vaikeita. Varsinkin ne matemaattiset.
No, nyt on kuitenkin opiskelut taas ihan hyvällä mallilla, kun kolmea kurssia ei enää tarvitse stressata ja voin täysillä keskittyä näiden muiden läpi pääsemiseen. Koululla mulla on vaan kaksi kurssia, kaikki muut on verkossa.
Toivottavasti muillakin opiskelijoilla sujuu hyvin ja muistathan, jos et jaksa, niin koululta löytyy aina joku jolle jutella! Mä oon itse aiemmin käynyt kuraattorilla juttelemassa, kun työtaakka on tuntunut henkisesti liian suurelta ja oon nytkin pitänyt sen mahdollisuuden koko ajan itselleni avoinna.
Siinäpä pieni katsaus kuinka mun opiskelut ammattikorkeakoulussa sujuu tällä hetkellä. Palaan tunnelmiin taas pian.
Ootko sä opiskellut aikuisena?
TULETHAN SEURAAMAAN MUN ARKEA JA OPISKELUJA MYÖS INSTAGRAMIN PUOLELLE @SUSANNARIITAKANGAS
LUE MYÖS:


0