Beth O´Leary: Vaihtokauppa
0*Sisältää mainoslinkkejä
*Kirja saatu arvostelukappaleena WSOYlta.
Vaihtokauppa on Beth O’Learyn toinen kirja ja se valloittaa aivan samalla lailla kuin ensimmäinenkin kirja, Kimppakämppä, teki.
Vaihtokauppa kertoo Leena Cottonista, lontoolaisesta uraohjuksesta, jolle iskee burnout. Hän joutuu pakkolomalle töistä kahdeksi kuukaudeksi lepäämään. Ensin Leenan on todella vaikea päästää irti oravanpyörästä, mutta kun hän vierailee isoäitinsä Eileenin luona maaseudulla, he keksivät, että voisivat vaihtaa koteja pariksi kuukaudeksi.
Eileen vie Lontooseen mukanaan myös Leenan puhelimen ja Leenalle jää vain isoäidin vanhan mallinen puhelin, jolla ei pääse edes nettiin. Maaseudulla Leenalla menee aluksi todella huonosti, niin huonosti, että hän on jo valmis luovuttamaan ja lähtemään ensimmäisellä junalla Lontooseen. Pian palaset alkavat kuitenkin loksahdella kohdalleen ja hän alkaa unohtaa millaista on olla koko ajan stressaantunut.
Eileen taas elää uudelleen nuoruttaan 79-vuotiaana Lontoossa. Eileenin mies jätti hänet nuoremman takia jokin aika sitten ja koska avioliitto oli ollut jo kymmeniä vuosia muutenkin lopussa, Eileen on nyt valmis taas deittailemaan. Ja mikä olisikaan sen parempi paikka siihen kuin Lontoo?
Vaihtokauppa oli taattu Beth O’Leary-laatua eli hauska, mukaansatempaava ja helposti luettava. Henkilöhahmot olivat syviä ja tuntuivat tutuilta jo muutaman kappaleen jälkeen. Itse kuvittelin Eileeniksi koko ajan jostain syystä Jane Fondan.
Vaihtokauppa ei myöskään ollut kirjailijan ensimmäisen kirjan toistoa. Joskus käy niin, että kirjailija toistaa tosi monia pieniä juttuja, jotka häiritsee liikaa ja tuntuu, että kirjakin käy sen myötä tylsäksi.
Luin kirjan muutamassa päivässä, kun pääsin vauhtiin. Kirjaa ei vain malttanut laskea käsistään, kun sen oli aloittanut. Leena ja Eileen olivat niin ihania persoonia.
Odotan jo innolla, että Beth O’Learyn kolmas kirja ilmestyy tänä vuonna. Siinä lähdetään road tripille.
Oletko sinä jo lukenut vaihtokaupan?
Jos haluat ostaa kirjan omaksi, onnistuu se helposti *Adlibriksen verkkokaupasta.
LUE MYÖS:
TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA
Kuinka me meinaamme viettää pääsiäistä tänä vuonna?
Meillä vietetään kyllä pääsiäistä, mutta meillä ei ole ollut koskaan mitään kovin kummoisia pääsiäistraditioita.
Lapsuudessani vietimme pääsiäistä aina mummon ja ukin kanssa mökillä. Aluksi olimme aika lähellä sijaitsevalla mökillä, mutta ollessani ala-asteella aloimme viettää pääsiäisen aikaan viikon Lapissa. Vanhempani hankkivat silloin mökin tätini ja isovanhempieni kanssa sieltä. Joskus olimme siellä pääsiäistä edeltävän viikon, joskus sen jälkeisen. Muutaman kerran kävin Lapissa ilman vanhempiani serkkujeni kanssa. Näin jälkikäteen ajateltuna ne on varmaan olleet ne vuodet, kun äitini ei ole saanut lomaa töistä siihen kohti.
Äitini ja isäni omistavat edelleen molemmat mökit ja yleensä he ovatkin Lapissa pääsiäisenä. Parastahan tilanteessa on, että minun syntymäpäiväni osuu useasti juuri pääsiäiselle eikä teinivuosien jälkeen vanhempani ole koskaan olleet syntymäpäivänäni kotona. Muistan esimerkiksi olleeni ystävieni kanssa keskenämme kotona, kun täytin 18, koska vanhempani ja pikkuveljeni olivat Lapissa.
Nyt vanhempani eivät vallitsevasta tilanteesta johtuen kuitenkaan Lapin mökille uskalla matkustaa, joten vietämme pääsiäistä yhdessä lähimökillä ensimmäistä kertaa vuosiin. Meillä kun ei yleensä ikinä ole ollut kovin pitkää lomaa pääsiäisenä niin emme ole Lappiin lähteneet emmekä oikein viihdy mökillä ilman vanhempiani. Kyllähän me sinne saataisi mennä, mutta jotenkin se tuntuu oudolta.
Viime vuoden virpoja. Tänä vuonna virvottiin mummi ja ukki, eno ja hänen avovaimonsa sekä isomummo, mutta yhtään kuvaa en virpojista ottanut.
Viime vuonna etäkoulussa piti valmistaa pääsiäiskoriste sormivirkkauksella.
Edellisvuosina olemme siis viettäneet pääsiäistä vain kotona omalla porukalla tai pyytäneet joskus ystäviä syömään. Ollaan nautittu pitkästä viikonlopusta ja vapaa-ajasta. Minähän olin ennen kaupassa töissä, joten kovin montaa vuotta pääsiäinen ei ole vielä ollut edes takuuvarmasti vapaa. Aiemmin olin joka pääsiäinen edes jonkun pääsiäispäivän töissä.
Tänä vuonna me kuitenkin meinataan nauttia täysin rinnoin pääsiäisen vapaista. Mennään mökille, jossa ulkoillaan, syödään hyvin ja vain nautitaan hyvästä seurasta ja rennosta olosta. Toivotaan, että pääsiäistä viettäessä on hyvät ilmat niin voidaan olla mahdollisimman paljon ulkona.
Meillä on tapana piilottaa suklaamunia pääsiäissunnuntaina lapsille etsittäväksi. Viime vuosina olen kuitenkin jakanut sen useammalle päivälle, että hauskuus jatkuu pidempään ja lapset ei ole niin kamalassa sokerihumalassa koko päivää.
Meillä ei oikein ole edes mitään pääsiäiskoristeita. Ei olla jaksettu askarrella enkä ole vuosien mittaan kerännytkään mitään. Olen haaveillut Aarikan koristeista, jotka kestäisivät aikaa ja olisivat joka vuosi yhtä ihania. Sainkin äidiltäni lahjaksi Aarikan Kukkonen-koristeen palmusunnuntaina. Se oli kiva sattuma, koska en ollut ilmaissut ääneen suunnitelleeni näiden ostoa.
millaiset pääsiäissuunnitelmat teillä on?
LUE MYÖS:
TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA