Vapriikki on museokeskus Tampereella, joka sisältää useita eri pysyviä näyttelyitä sekä muutamia vaihtuvia. 

Me käytiin lasten kanssa Vapriikissa elokuussa, kun olimme kesäloman lopuksi reissulla siellä. 

ritarit vapriikissa

Ritarit Vapriikissa on vaihtuva näyttely, joka on nähtävillä 5.12.2021 asti. Me satuttiin paikalle juuri teemapäivänä ja ulkona oli ritareita vaikka millä mitalla. Siellä järjestettiin esimerkiksi muoti- ja taistelunäytöksiä ja pääsimmepä tutustumaan keskiaikaiseen kyläänkin. 

Näyttelyn oheismateriaalina muuten järjestetään keskiviikkoisin kuudelta illalla luentoja, joita voi seurata myös etänä! Niitä on vielä kahtena keskiviikkona tulossa, kannattaa tutustua, jos ritarit kiinnostaa. TÄSTÄ näet mitä luentoja on tulossa. 

Meidän lapset ei kauhean kauan jaksaneet ritarinäyttelyä katsella, mutta Jani olisi sitä kiertänyt paljon pidempäänkin. Onneksi Vapriikissa saa liikkua vapaasti näyttelystä toiseen ja pystyttiin välillä hajaantumaan niin pääsi jokainen uppoutumaan niihin itseään kiinnostaviin aiheisiin. 

Ulkona oli tosiaan vaikka mitä ohjelmaa. Siellä oli myös harrastajia esittelemässä varusteita ja muita ritareihin liittyviä asioita. 

Oli aika kummallista, kun joka toinen pihalla vastaantuleva ihminen oli pukeutunut keskiaikaisiin vaatteisiin, mutta äkkiä siihen tottui. 

TAMPEREEN LUONNONTIETEELLINEN MUSEO

Seuraavaksi suuntasimme luonnontieteelliseen museoon, joka sijaitsi Vapriikin toisessa kerroksessa. Vapriikissa muuten oli todella helppo kulkea rattaiden kanssa ja olipa siellä rattaita lainaksikin. 

Meidän lapsia kiinnosti aivan selvästi kaikista eniten luonnotieteellinen museo. Kävimme siellä kahdesti Vapriikissa olon aikana ja ihan yhtälailla se kiinnosti molemmilla kerroilla. 

Luonnontieteellisessä museossa olikin kivasti otettu lapset huomioon. Siellä oli monia lapsille tehtyjä juttuja, kuten tunneli, jossa kuulosti ja näytti Tammerkoskelta. Siellä oli myös kurkistusaukkoja, joissa näkyi hiiriä ja muita kivoja paikkoja, joihin saattoi mennä kurkistelemaan. 

SUOMEN PELIMUSEO

Jani odotti kaikista eniten Suomen pelimuseoon pääsyä, joka sijaitsi samassa kerroksessa kuin luonnontieteellinen museo. 

Harmillisesti olimme paikalla, kun rajoitukset olivat vielä käynnissä, joten pelihalli oli kiinni. Siellä olisi päässyt kokeilemaan erilaisia pelejä 1970-luvulta tähän päivään. Taidammepa tehdä kahdestaan reissun joskus pelimuseoon. 

Pelimuseossa oli kivasti esillä monia pelejä, joita oikeasti pääsi kokeilemaan ja siellä oli kaikille jotain. Siellä oli esillä ihan pienillekin sopivia pelejä, joten meidän 5-vuotiaskin pääsi pelailemaan. 

Nostalgisimmat pelit meidän mielestä olivat ehkä Hugo, jossa äänet oikeasti kuuluivat lankapuhelimen luurista ja matopeli, jota pelattiin jättimäisellä Nokian kännykällä.  

Vapriikissa on iso lounasravintola ja sen yhteydessä on iso leikkipaikka. Me hengähdettiinkin leikkipaikalla välillä. 

Meillä oli museossa mukana veljeni perheineen ja heillä on 5-vuotias lapsi myös, joten meillä oli aikamoista haipakkaa välillä pysyä pienimpien perässä. 

Onneksi me oltiin liikkeellä täysin lasten ehdoilla ja jos joku olisi väsähtänyt, niin olisimme voineet hyvin lähteä poiskin. 

POSTIMUSEO: VIESTINVIEJÄT

Postimuseossa me vietettiin pitkä aika myös tutkien kaikkia kiinnostavia postinkuljetusmuotoja, joita Suomessa on ollut käytössä. 

Postimuseossa pääsi postihevosen selkään, arvuuttelemaan tietämystään postin kuljetuksesta ja vaikka kirjoittamaan kirjeen tuntemattomalle. 

KIVIMUSEO

Kivimuseo oli se, johon meidän teini olisi kaikista mieluiten lähtenyt mukaan ja hän olisi varmaan jäänyt sinne mielellään vaikka asumaankin. Tällä kertaa hän ei kuitenkaan ollut mukana. Onneksi häneltä löytyy museokortti niin sillä voi mennä kivimuseoon vaikka yksinkin joskus. 

Me kierrettiin vilkkaiden lasten kanssa kivimuseo aika vikkelästi, mutta olihan siellä oikeasti vaikka mitä hienoa. Hauska oli huomata miten paljon erilaisia kiviä mahtuu maailmaan. 

SUOMEN JÄÄKIEKKOMUSEO

Jani kävi esiteinin kanssa kiertämässä myös ylimmässä kerroksessa sijaitsevan Suomen jääkiekkomuseon. Siellä kuulemma parasta oli simulaattori, jossa pääsi lyömään maaleja. 

Samassa kerroksessa oli myös Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi-näyttely, jonka he kiersivät. Me vietettiin nuorimmaisen kanssa se aika Aamukahvi ja tuore lehti-näyttelyssä, jossa oli hauska screeni, jossa pääsi aamukahville eri vuosikymmenillä eläneiden ihmisten kanssa. Se oli 5-vuotiaan mielestä hulvattoman hauska. 

Me vietettiin Vapriikissa varmaan lähemmäs kolme tuntia vaikka ei edes kierretty ihan kaikkia näyttelyitä, joita sieltä löytyy. 

Museokaupassa olisi ollut vaikka mitä ihanaa, mutta meidän matkaan tarttui vain muutama kivi meidän teinille tuliaisiksi. 

Lasten kanssa Vapriikki oli oikein mainio reissukohde ja me käydään siellä aivan varmasti vielä monesti uudelleenkin. 

Onko vapriikki sulle tuttu paikka? 

LUE MYÖS:

Ihana lopetus kesälle Tampereella

Tampereen pieni lelukauppa toi ilon kaikkien kasvoille

Särkänniemi oli hauska aloitus kesälomalle!

TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA 

Mua on harmittanut tosi pitkään että kaikki valmiina myytävät kananugetit sisältävät viljaa.

Yleensä niissä on nimittäin aina vehnäjauhoja tai muita kotimaisia viljoja, joille meidän nuorimmainen on allerginen. Siltikään mulle ei oo koskaan tullut mieleen yrittää tehdä kananugetteja kotona.

Selasin tuossa kuitenkin yksi päivä Instagramia ja siellä tuli vastaan jonkun itse tekemät kanaugetit. Sen jälkeen jäi mieleen, että entä jos kuitenkin yrittäisin itsekin niitä tehdä?

Koska meillä tosiaan on kaksi viljaa karttavaa (nuorimmaisella on vilja-allergia ja mulla IBS) niin päätin tehdä nämä suoraan viljattomina. Ketoonkin sopivia jauhoja oli vielä kaapissa niin näistä tuli sitten samalla myös ketoon sopivat (tosin rypsiöljy olisi pitänyt mielellään olla kyllä oliiviöljyä, mutta sitä ei nyt meillä ollut valmiina).

Aloitin leikkaamalla kanan fileepihvit sopiviksi paloiksi. Paketissa oli kolme fileepihviä ja niistä tuli pellillinen nugetteja. Nämä voi latoa aika lähellekin toisiaan eli olisi mahtunut hyvin samalle pellille tarvittaessa enemmänkin.

Laitoin leikatut palat leivontakulhoon. Öljyä lorautin mukaan ehkä ruokalusikallisen ja lisäsin sekaan noin puolen desin verran pofiberiä, ruokalusikallisen mantelijauhoa tuomaan tekstuuria ja mausteita. Mulla oli käytössä kumihanskat (parhaat kaikessa sekoittelussa) ja sekoitin mausteet kanoihin käsin. Hieman jouduin lisäämään pofiberiä, että kaikki palat peittyivät, mutta tässä kannattaa käyttää omaa silmää kuinka paljon sitä laittaa.

Uunin lämmitin 225 asteeseen ja paistoin näitä noin 20 minuuttia.

(Siinä Instagramissa olleessa ohjeessa paloja oli pidetty jääkaapissa piimän seassa noin vuorokausi, jolloin nugeteista tuli tosi mureita, mutta meillä ei ollut piimää enkä jaksanut olla kaukaa viisas tai malttanut odottaa vuorokautta. Kokeilemisen arvoinen ohje kuitenkin, täytyy joskus testata!)

Näistä tuli tosi hyviä ja tarjoilinkin ne edellispäivänä yli jääneiden uunikasvisten ja ruohosipulilla maustetun creme fraichen kanssa. Jani tykkäsi näistä niin kovasti, ettei kuulemma halua enää koskaan syödä mitään muuta!

Kananugetit ( gluteeniton ja keto )

500g kanan fileepihvejä

1 rkl öljyä

0,5 dl pofiberiä (lisää tarvittaessa)

1 rkl mantelijauhetta

mausteita oman maun mukaan
(itse käytin chili-, valkosipuli- ja paprikajauhetta)

ripaus suolaa

• Laita uuni lämpiämään 225 asteeseen ja ota valmiiksi pelti, jossa on leivinpaperi. 
• Pilko kanan fileepihvit sopiviksi paloiksi. Itse leikkasin ne aika pieniksi, mutta suuremmatkin olisi toimineet oikein hyvin. Laita kanapalat kulhoon. 
• Lorauta kulhoon noin ruokalusikallinen haluaamaasi öljyä. Laita kulhoon myös, pofiber, mantelijauho, suola ja mausteet. 
• Sekoita joko kauhalla tai käsillä. MUISTA PESTÄ KÄDET TODELLA HYVIN TÄMÄN JÄLKEEN! Mä tykkään sekoittaa käsin, joten laitoin käteen kertakäyttöhanskat. Jokaisen palan pinnassa pitäisi olla seosta. Lisää pofiberiä tarvittaessa.
• Lado maustetut palat leivinpaperilla vuoratulle pellille niin, etteivät palat kosketa toisiaan. 
• Paista uunin keskitasolla noin 20 minuuttia. Pinta ruskettuu vähän, mutta ei saa kuitenkaan palaa. 
• (Leikkaa paksuin pala kahtia nähdäksesi ovatko kananugetit kypsiä.)
• Tarjoile haluamasi lisukkeen kanssa. 

Ruohosipulifraiche

1 prk Creme Fraichea

1 ruukku tuoretta ruohosipulia

ripaus Herbamarea

• Kaada creme fraiche sopivaan kippoon. 
• Pilko ruohosipuli. Itse käytän tähän aina saksia. Lisää pilkottu ruohosipuli creme fraichen kanssa samaan kippoon. 
• Lisää makusi mukaan herbamarea. Maista välillä. 
• Nauti kananugetit ja ruohosipulifraiche yhdessä. 

Nyt tulikin niin nälkä, että taidanpa tehdä näitä taas tänään. Nyt jätän kuitenkin chilijauheen pois, kun pienimmän mukaan ne oli viimeksi liian tulisia. Jania se ei kuitenkaan haitannut, koska hän sai muutamat kananugetit enemmän.

Oletko sä tehnyt kananugetteja kotona?

LUE MYÖS: 

KETOSUKLAAKEKSIT

KETONACHOT

PAAHDETTU MYSKIKURPITSAKEITTO

HELPPO KANTARELLIPIIRAKKA

LÄMMITTÄVÄ TOMAATTIKEITTO

TULETHAN SEURAAMAAN MEIDÄN ARKEA MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA

https://www.instagram.com/p/CUif0IUgE_R/?utm_source=ig_web_copy_link