Sophie Kinsella: Sitä saa mitä antaa
0*Sisältää mainoslinkkejä
*Kirja saatu arvostelukappaleena WSOY.
Toukokuun kirjaksi valikoitui Sophie Kinsellan Sitä saa mitä antaa, koska halusin jotain kevyttä luettavaa edelliskuukauden kirjan jälkeen.
Kirja kertoo Fixie Farrista, joka ei osaa olla fiksailematta muiden asioita. Hän korjailee muiden asioita niin paljon, että unohtaa välillä kokonaan itsensä.
Fixie törmää kahvilassa vihreäsilmäiseen mieheen, jolle tekee puolivahingossa palveluksen. Mies lupaa vastapalveluksen Fixielle ja he alkavatkin auttaa toisiaan tavalla, jos toisellakin.
Mitä ajattelin kirjasta?
Kirjan tarina oli mukaansatempaava, kuten Sophie Kinsellan kirjat yleensäkin. Hänellä on upea taito kuvailla ihmisiä niin, että heihin osaa samaistua ja että he tuntuvat jo valmiiksi tutuilta.
Samaistuin Fixieen tosi paljon. Olen itsekin nuorempana usein tuntenut itseni hyvinkin epäonnistuneeksi elämässäni ja Fixien ihastus, patologinen valehtelija Ryan, tuntui todella tutulta hahmolta menneisyydestäni. Hänen käyttäytymiskaavat olivat niin tuttuja ja välillä olisi tehnyt mieli huutaa Fixiellä, että hän heräisi transsistaan.
Muistan kuitenkin hyvin sen tunteen minkä patologinen valehtelija sai aikaiseksi ja kuinka menin siihen lankaan kerta toisensa jälkeen, kunnes lopulta se kamelin selkä katkesi enkä enää antanutkaan anteeksi.
Minua hieman ärsytti, että takakannessa niin suurta roolia esittävä Sebastian tuli kunnolla mukaan tarinaan vasta noin puolessa välissä kirjaa. Fixien tilannetta pohjustetttiin ja pohjustettiin tosi pitkään.
Näistä jutuista huolimatta tykkäsin kyllä kirjasta tosi paljon. Se oli helppolukuinen ja luin kirjan muutamassa päivässä, koska en halunnut lopettaa sitä kesken. Osa juonikuvioista oli aika ennalta-arvattavia, mutta eivät onneksi kaikki.
Mistä kirjan löytää?
Kovakantisena kirjan ostat helposti Adlibrikseltä. Sama kirja löytyy sieltä sekä suomenkielisenä pokkarina että englanninkielisenä pokkarina.
Se löytyy myös helposti äänikirjapalveluista.
Kirja äänikirjapalveluissa: *BOOKBEAT | *NEXTORY | *STORYTEL | *PODIMO
Oletko sinä lukenut Sitä saa mitä antaa?
jos olet, mitä mieltä olit siitä?
LUE MYÖS:
TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNARIITAKANGAS
Nuorimman ekat kesälomapäivät takana
Me ollaan Vivian kanssa kesälomalla.
Vivia jäi päiväkodista kesälomalle tiistaina. Maanantaina heillä oli päiväkodin vanhempainyhdistyksen järjestämä katujuna-ajelu ja se olikin kiva juttu juuri ennen kesälomaa. Koska mun työnhaku ei ole tuottanut tulosta, ollaan lomalla elokuun puoleen väliin asti.
Ollaankin nyt loman aloituksen jälkeen ehditty tehdä jo vaikka mitä. Ollaan käyty jo kahtena eri päivänä leikkimässä Matkuksen ulkoleikkipaikalla, käyty kirppiksellä ja tänään itseasiassa täytettiin huomenna alkava kirppispöytä. On katsottu leffoja, luettu kirjoja ja käyty Hoplopissa. Käytiin tänään Kuopion eläinpuistossakin.
Huomenna meillä on suunnitelmissa mennä leffaan Bean ja Vivian kanssa katsomaan Petteri Kaniinin kakkososa. Sen piti alunperin tulla jo jouluna, mutta sen ensi-ilta on vain siirtynyt ja siirtynyt. Huomenna se kuitenkin vihdoin on ja nähdään kauan odotettu elokuva.
Lauantaina lähdetään minireissulle Tampereelle ja käydään ainakin Lempäälän Ideaparkissa sekä Särkänniemessä. Tullaan sieltä kotiin jo sunnuntaina, koska Janin täytyy mennä maanantaina töihin.
Isommatkin lapset kuitenkin aloittavat koulusta kesäloman lauantaina. Esikoinen pääsi pesulaan kesätöihin, joten ekat kolme viikkoa hän käy arkisin töissä.
Mä tykkään täyttää päivän touhuilla lasten kanssa. Käydään siis usein päiväretkillä jossain tai keksitään jotain hauskaa tekemistä. Aika kuluu nopeammin eikä tylsyys iske. Välillä kuitenkin pidetään ihan vaan kotipäiviä ja ulkoillaan pelkästään parvekkeella, jos siltä tuntuu.