Meidän edellisestä laivamatkasta alkaa olla jo puolitoista vuotta aikaa ja matkakuume vaan kasvaa! Nyt päätinkin muistella edellistä matkaa, jolloin otettiin lasten kanssa muumiperhehytti ja matkustettiin Silja Symphonylla Helsingistä Tukholmaan.

Tämä oli meidän eka kerta perhehytissä, joka me otettiin koska se oli tosi hyvässä tarjouksessa matkaa varatessa. Tämä olisi ollut varmaan hyvä myös koko perheellä, koska meitä on viisi henkeä, mutta yleensä Jani jää aina kotiin, kun olen lasten kanssa laivalla. Niin kävi tälläkin matkalla ja olinkin kolmen lapsen kanssa keskenäni reissussa.

Lapset odotti Muumiperhehyttiä tosi kovasti ja eikä kukaan meistä joutunut pettymään. Hytti oli todella tilava verrattuna perushyttiin ja siihen olisikin mahtunut kuusi henkilöä nukkumaan. Meillä levitettävä sohva ei tullut ollenkaan käyttöön, koska sänkypaikat riittivät hyvin. Muumiperhehytti on kooltaan neljätoista neliömetriä ja sen ikkuna sijaitsee promenadelle päin, joka oli meidän lapsista parasta. Heidän sisäiset Ullansa heräävät heti promenadelle tuijottaessa.

Hytissä on kivoja Muumi-yksityiskohtia ja esimerkiksi hytin pienellä pöytätasolla oli Hattivatti-lamppu. Se oli varsinkin meidän nuorimman mieleen, joka oli 3-vuotias matkan aikaan.

Muumiperhehytissä on muuten myös minijääkaappi, jonka sisältö kuuluu hytin hintaan. Minijääkaapin sisällä on juomia koko perheelle. Tämä oli myös meidän lasten mielestä hauska juttu hytissä. Hytissä on myös televisio, mutta sitä me ei taidettu edes aukaista koko matkan aikana.

Harmillisesti nämä Muumiperhehytit on vaan Silja Symphonylla ja Silja Serenadella, jotka (ainakin normaalitilanteessa) kulkevat Helsingistä Tukholmaan eikä Turusta lähtevillä laivoilla ole ollenkaan tällaisia. Ehkä nekin laivat jossain vaiheessa uudistuu niin, että tällainen ihanuus saapuu sinne.

Me varataan kyllä mahdollisuuksien mukaan tällainen hytti uudelleenkin ja siis tämähän on myös täydellinen, jos ollaan joskus taas reissussa serkkuni ja hänen lastensa kanssa. Viimeksi meitä oli viisi henkeä normihytissä, joka on tarkoitettu neljälle ja oli hieman ahdasta, mutta mahduttiin. Nyt jos meitä lähtisi neljä lasta ja kaksi aikuista, olisi tämä oikein oivallisen kokoinen.

Muumiperhehyteissä (kuten muissakaan) ei ole vielä uudistettu kylpyhuoneita ja siitä en edes ottanutkaan kuvaa. Kylpyhuone on kuitenkin samanlainen kuin muissakin huoneissa eli sieltä löytyy wc-pönttö, pesuallas sekä suihku.

Muumiperhehytti sijaitsi kannella 11 laivan keulaosassa ja käytävä oli oikein rauhallinen. Joillain käytävillä nimittäin selvästi on öisin tosi rauhatonta ja nukkuminen on vaikeaa. Tämä käytävä oli todella hiljainen eikä mitään ääniä kuulunut, josta olin kiitollinen. Joskus olen nimittäin oikeasti jopa käynyt ärähtämässä käytävällä, että siellä oltaisiin hiljaa ja muutamia kertoja olen soittanut asiasta jopa infotiskille, josta on hälytetty käytävälle vartija. Tämä käytävä oli kuitenkin hyvin rauhallinen, joka toisaalta saattoi johtua myös siitä, että käytävän hytit olivat hieman hinnakkaampia ja se rajaa ne opiskelijat pois sieltä rellestämästä.

Muumiperhehytissä oli kaksi kiinteää yläsänkyä, yksi kiinteä alasänky sekä yksi siirrettävä alasänky. Näiden lisäksi oli levitettävä vuodesohva.

Me siirrettiin yöksi kaksi alasänkyä vierekkäin ja näin saatiin Vivian kanssa nukkua vierekkäin. Se myös vapautti tilaa sivulta, jolloin sänkyjen vierestä mahtui laukuista huolimatta kulkemaan helposti.

Muumiperhehytti oli oikein oivallinen valinta meidän perheelle ja aivan varmasti valitaan se uudelleenkin, kun joskus taas päästään matkustamaan laivalle.

Oletko sinä matkustanut Muumiperhehytissä?

LUE MYÖS: 

UUDISTUNEEN SILJA SERENADEN A-HYTTI

KEINUTAAN SILJALLA

KAIPAAN RISTEILYMATKUSTAMISEN HELPPOUTTA

TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA

Mä kärsin kroonisesta vauvakuumeesta ja jos ei tarviis ajatella MITÄÄN seikkoja vauvoista haaveillessa, haluaisin tosi ison perheen. Meidän lapsiluku ei tunnu täydeltä tällä tavalla kolmella lapsella, mutta kyllä se nyt silti taitaa olla täynnä.

Vaikka mä haluaisin ainakin yhden lapsen lisää, koska neljä tuntuisi sellaiselta kivalta lapsiluvulta, on asiassa monta seikkaa, joita on pakko ajatella lapsiluvusta puhuettaessa.

Ensinnäkin, lapset on tosi kalliita. Siis vaikka se ei ehkä tunnu siltä äkkiseltään, niin lasten kasvattaminen maksaa paljon ja meillä ei vaan tällä hetkellä ole niin paljon rahaa, että neljäs lapsi olisi järkevä hankkia. Mulla ei ole kuin satunnaisesti töitä ja Jani maksaa meidän melkeipä kaikki kulut. Meillä on kuitenkin jo kolme lasta, joten vauva olisi ehkä se asia, joka katkaisisi kamelin selän tässä elämäntilanteessa budjetin suhteen.

Toinen asia, jota on pakko miettiä, on mun ikä. Mä oon jo 35-vuotias ja jos me alettaisiin yrittämään vauvaa häiden jälkeen eli vuoden päästä, olisin jo 36-vuotias. Vivian yrittämisessä meni yli vuosi eli voisin hyvin olla 37-vuotias tullessani raskaaksi ja 38-vuotias, kun vauva lopulta syntyisi.

Koska nyt on jo välillä vaikeaa nukkua kunnon yöunia ja elämäntilanne tuntuu usein jo valmiiksi aika raskaalta, en varmaan totta puhuen enää jaksaisi vauvan kanssa valvomista. Ainahan voisi käydä hyvä tuuri ja vauva nukkuisikin todella hyvin, mutta minä olen synnyttänyt kaksi lasta, joista ensimmäisellä oli koliikki ja toinen vain tykkäsi valvoa, joten en ihan usko lasteni nukkuvan heti vauvana kunnon yöunia. Myös terveysriskit sekä mulla että vauvalla lisääntyy sitä mukaa, kun ikää tulee mulle lisää.

Jos olisin ollut saman kumppanin kanssa koko ajan, voisi tilanne olla ihan erilainen ja mulla voisi hyvinkin olla vaikka kuusikin lasta. Mulla kuitenkin oli synnytysten välissä yli yksitoista vuotta ja se söi sitä parhainta lastenhankintaikää, joten meille tuskin enää tulee lisää vauvoja.

Mun sydän särkyy joka ikinen kerta, kun alan ajatella tätä asiaa enemmän, koska mä olin monta vuotta ajatellut meille tulevan vielä yhden vauvan, kun saadaan opiskelut hoidettua loppuun. Mun syli huutaa vauvaa ja mun sydän sanoo, että meiltä puuttuu vielä joku. Mutta pakko olla myös realisti.

Mun mielenterveys ei välttämättä myöskään kestäisi sitä pettymysten määrää, kun joka ikinen kuukausi se raskaustesti näyttäisikin negatiivistä niin kuin Viviaa yrittäessä. En jaksaisi sitä rumbaa varmastikaan henkisesti.

Toisaalta, koska meidän lapset alkavat olla jo aika isoja, sen mukana alkaa tulla myös kivoja juttuja, joita vauvojen kanssa ei ehkä niin voi tehdä. Esikoinen on jo 16-vuotias ja hänen kanssaan voi helposti mennä konsertteihin tai vaikka päästää hänet jo yksin sinne. Keskimmäinen on 9-vuotias ja nuorinkin täyttää jo kohta 5 vuotta. Eli lapset on jo siinä iässä, että ollaan ensinnäkin päästy pois siitä vaipparumbasta ja toisekseen lapset vihdoin nukkuu täysiä öitä omassa sängyssään.

Haaveillaan Janin kanssa siitä, että kun maailman tilanne normalisoituu, voidaan matkustaa sekä lasten kanssa että kahdestaan ja jos meillä olisi vauva, ei sekään olisi ihan niin helppoa. Kun nuorin on täysi-ikäinen, mä en ole vielä eläkeikäinen ja saadaankin Janin kanssa olla kahdestaan ekaa kertaa elämässämme. Uusperheessä kun on lapsia ollut koko meidän suhteen ajan, joten ajatus tuntuu tosi oudolta.

Koska tämä ajatus lapsiluvun täynnä olemisesta on ollut mukana jo puoli vuotta, alkaa sen kanssa olla jo helpompi hengittää vaikka se edelleen sattuu sydämeen. Onneksi meidän kavereilla on pieniä lapsia ja voin käydä leikittämässä heitä, jolloin saan ehkä hieman korjattua sitä huutavaa sydäntäni.

Onko teidän lapsiluku jo täynnä?

LUE MYÖS: 

ONKO MEIDÄN LAPSILUKU TÄYNNÄ? 

KÄRSIN KROONISESTA VAUVAKUUMEESTA 

TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA