Haaste kirjoista löydetty Kotona kirjassa-blogista. Koska olen taas pitkästä aikaa löytänyt lukemisen ilon, oli minun pakko osallistua tähän. 

1. Mikä on ensimmäinen kirja, jonka muistat lukeneesi?

En kyllä millään muista ihan ensimmäistä kirjaa, jonka luin, mutta lapsena luin ainakin Kolme etsivää-kirjoja, Bert-kirjoja ja jossain vaiheessa tykkäsin myös Pikku Vampyyri-kirjoista. 

Ensimmäiset kunnolliset ”aikuisten kirjat”, jotka luin, olivat *Olivia Goldsmithin Hylättyjen vaimojen kerho ja Jean P. Sassonin Prinsessa. Ne olivat ehkä vähän aikuismaista luettavaa kymmenvuotiaalle, mutta jäin niiden myötä lukemiseen koukkuun ihan kokonaan ja innostuin niistä vähän pidemmistä kirjoista. Olin kesän vietossa serkkujeni luona ja nämä olivat kirjat, jotka valitsin tätini kirjahyllystä. Myös *Maeve Binchyn Ystävyyden piiri kuului kesälukemisiini tuon ikäisenä ja se oli niin ihana. 

Teininä Harry Potterit imaisivat minut mukaansa ja nautin kirjoista täysin sydämin. 

2. Mitä luet juuri nyt?

Tällä hetkellä luen toukokuun lukupiirin kirjaa *Sitä saa mitä antaa, joka on Sophie Kinsellan kirjoittama. 

3. Minkä kirjan luet seuraavaksi?

Kirjahyllyssäni on kymmeniä kirjoja odottamassa lukemista, mutta luulen seuraavaksi tarttuvani joko *Cecelia Ahernin Loppusanoihin (joka on jatkoa PS. Rakastan sinua-kirjalle) tai *Kevin Kwanin Ökyrikkaiden ongelmiin (joka on kolmas osa ja jatkoa kirjalle *Ökyrikkaat aasialaiset ja *Ökyrikas tyttöystävä).  Tänä vuonna julkaistavista kirjoista odotan kuitenkin ehkä eniten Jenny Colganin syksyllä ilmestyviä uutuuksia. 

4. Luetko yhtä kirjaa kerrallaan vai onko useampi teos kesken?

Yleensä luen vain yhtä kirjaa kerrallaan, koska en tykkää, että tarinat sekoittuvat päässäni ja usein luen kirjan loppuun parissa päivässä. 

5. Pokkari vai kovakantinen?

Pokkareita ostan vain lentokentiltä, tosin en ole matkustanut aikoihin. Yleensä valitsen kuitenkin kovakantisen kirjan, koska se säilyy parhaiten kauniina. 

6. Valitsetko kirjan kannen perusteella?

Kirjan kaunis kansi kyllä saattaa houkutella minut luokseen kirjakaupassa, mutta kirjan arvostelut ja takakannen kuvaus ovat ne, joiden perusteella yleensä valitsen kirjat. 

7. Oletko koskaan kuulunut kirjakerhoon?

Olen joskus kuulunut lasten kautta johonkin lasten kirjakerhoon, mutta en ole koskaan kuulunut sellaiseen, jossa minulle tulisi luettavaa joka kuukausi. 

8. Huono tarina hyvin kirjoitettuna vai hyvä tarina huonosti kirjoitettuna?

Tämä on vaikea. Mieluummin luen hyvin kirjoitettua tekstiä, mutta ei huono tarina pitkään kiinnosta. Toisaalta taas jos hyvä tarina on todella huonosti kirjoitettu ja näin ollen pilaa lukukokemuksen, niin saatan lopettaa kirjan kesken. 

9. Oletko koskaan ollut ihastunut kirjan henkilöön? Keneen?

Parikymppisenä rakastuin *Jane Austenin Ylpeyden ja ennakkoluulon Herra Darcyyn. Hän oli jotenkin niin ihana ekalla (ja kymmenennellä) lukukerralla.  

10. Onko lukukokemus pilalla, jos saat vahingossa tietää loppuratkaisun?

Ei sinänsä pilalla, mutta vihaan kyllä jos saan tietää mitä tulee tapahtumaan. En ikinä lue viimeistä sivua tai edes muutamaa sivua eteenpäin kirjasta vaan luen sitä sivu kerrallaan järjestyksessä eteenpäin. 

Luetko sinä viimeisen sivun ennen muuta kirjaa? 

LUE MYÖS:

Jenny Colgan: Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua

Beth O’Leary: Vaihtokauppa

Tule mukaan matalan kynnyksen lukupiiriin

Toukokuun lukupiiri

TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA

Sain eilen postissa papa-kokeen tulokset.

Sain helmikuussa kotiin kirjeen, jossa kerrottiin, että Kuopiossa järjestetään papa-kokeen joukkotarkastus kaikille 35 vuotta tänä vuonna täyttäville naisille. Joukkotarkastukset järjestetään valtakunnallisesti viiden vuoden välein kaikille 25-65-vuotiaille naisille ja niihin osallistuminen on ilmaista.

Koska olen tosi huono käymään muuten gynekologilla, varasin ajan ilmaiseen papa-kokeeseen. Papa-koettahan suositellaan otettavaksi juurikin viiden vuoden välein. Tämän takia ihmettelimme kokeeseen mennessäni hoitajan kanssa, etten ollut saanut ollenkaan kutsua 30-vuotiaana papa-kokeeseen. Toisaalta siihen saattoi vaikuttaa puhdas näyte 28-vuotiaana, jolloin koetta ei ehkä ole nähty tarpeelliseksi.

Papa-koe otettiin minulta maaliskuun puolessa välissä ja vastaus tuli tosiaan eilen postissa. Minulle oli kerrottu, että vastauksessa voi kestää jopa kaksikin kuukautta.

Vastaus oli hieman hämmentävä ja ehkä myös hieman pelottava. Vastauksessa luki näin:

”Kokeen perusteella teillä ei ole todettu pahanlaatuisia muutoksia, mutta pidämme aiheellisena uutta näytettä 6 kuukauden kuluttua.

IRTOSOLUNÄYTTEEN TULOS
Näytteen tutkittavuus: Riittävä
Epiteelisoluatypia

Lievästi poikkeavat löydökset.
Näytteessä todetaan levy ja lieriöepiteelisolukon muutos, joka edellyttää kontrollinäytettä.”

Olin hieman shokissa tuon kirjeen luettuani ja vielä enemmän olin shokissa, kun menin googlettamaan mitä tuo epiteelisoluatypia tarkoittaa. Ikinä ei saisi googlettaa, koska ihan sama mitä vaivaa googletat, on vastaus aina syöpä.

Tämä kuitenkin oikeasti saattaa tarkoittaa sitä, että syöpä on kehittymässä.

Tällaisen tekstin googlettamalla löysin: 

Epiteelisoluatypia: Pahanlaatuisia tai mahdollisesti sellaisiksi kehittyviä solumuutoksia. Atypian voimakkuus ratkaisee, suositellaanko jatkossa papa-seurantaa vai tarvitaanko lisätutkimuksia. Epiteelisoluatypiat jaetaan edelleen levy- ja lieriösoluperäisiin muutoksiin. Papilloomaviruksen (HPV) aiheuttamat muutokset kuuluvat epiteeliatypioihin, ei tulehdusmuutoksiin, koska HPV on oleellinen osatekijä kohdunkaulan syövän synnyssä. (Terve.fi)

Minä olen nuorempana saanut HPV-rokotteen, koska olen ollut mukana rokotetestauksessa. Tai ainakin kuvittelen saaneeni rokotteen, koska lumerokotteen saaneille ilmoitettiin asiasta ja olen aina uskonut saaneeni sen oikean rokotteen. 

Jotenkin siis olen elänyt siinä uskossa, että olen turvassa HPV-virukselta ja näin ollen myös kohdunkaulansyövältä. Mutta eihän se nyt mikään tae ole tietenkään. 

Nyt pitää puoli vuotta odotella uutta koetta ja sen tuloksia. Puoli vuotta tuntuu ihan hirvittävän pitkältä ajalta, koska koko sen ajan joutuu jännittämään ja pelkäämään, jos jotain muutosta huonompaan suuntaan onkin tapahtunut ja puoli vuotta on oikeasti aika pitkä aika olla ajatustensa kanssa yksin. 

Laitoin eilen tästä asiasta Instagramin storiesien puolelle, koska oikeesti vähän pelästyin tuota googlettelun tulosta ja sainkin paljon viestejä naisilta, jotka olivat kokeneet papa-kokeen tuloksia suuntaan tai toiseen. Se vertaistuen määrä, joka täällä somessa on, on ihan valtava! Mulle ainakin some tuo niin paljon lisää mun elämään. Oon saanut uusia ystäviä, käynyt ihania keskusteluja ja juurikin saanut vertaistukea vaikeissa asioissa. 

Ja mä haluan tuoda esille näitä vaikeitakin asioita, koska jollekin siitäkin voi olla apua. Haluan kertoa myös näistä huonommistakin päivistä ja fiiliksistä. 

Kerron sitten tänne myös mitä seuraava papa-kokeen tulos kertoo. 

Onko sinulla ollut samaa papa-kokeen diagnoosia? 

LUE MYÖS:

TÄLTÄ MINÄ NÄYTÄN JA SE ON OKEI

HORMONIKIERUKKA -PLUSSAT JA MIINUKSET

TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA