Eilen loppui meidän viikon pituinen hiihtoloma ja tänään koitti paluu arkeen. Aamu oli tänään hieman tahmea. Vivia ei olisi millään jaksanut lähteä päiväkotiin, mutta onneksi se huoli haihtui päiväkodille saavuttaessa, kun hän alkoi miettiä ketkä kaverit mahtavat tänään olla paikalla. 

Mitä meidän hiihtoloma piti sisällään? 

Meistä lomaili kaikki muut paitsi Jani, joka teki töitä toimistolla koko viikon. Kuopiossa koronatilanne on pysynyt aika maltillisena ja Jani on vielä päässyt toimistolle. Sehän saattaa muuttua päivänä minä hyvänsä, kun tartuntoja tuntuu putkahtelevan joka puolelta. 

Me otettiin Vivian kanssa vähän varaslähtö lomailuun jo edellisenä perjantaina, kun päätettiin pitää vapaata jo silloin. Bea lähti loman viettoon äidilleen perjantaina heti koulusta päästyään ja olikin siellä koko loman. 

Me käytiin Vivian kanssa sitten perjantainailtana loman aloituksen kunniaksi uimassa. Vältettiin muuten juuri ja juuri korona-altistuminen, kun tuntia ennen meidän uimaan menoa olisi voinut altistua. Kuopiossa on hieno uusi uimahalli, Kuntolaakso, joka on kuulemma Suomen toiseksi suurin. Me ollaan keretty käymään siellä lasten kanssa vain pari kertaa, koska ei nyt korona-aikaan olla kauheasti uskallettu liikkua oikein mihinkään ihmisten ilmoille. 

Seuraavana päivänä Kuopioon iski ihan kamala lumimyrsky. Me käytiin iltapäivällä ulkoilemassa lähipuistossa, kun ulkona kyllä pyrytti, mutta tuuli oli vielä aika siedettävä. Lunta oli kyllä niin paljon, että puistoon oli vaikea päästä ja upposinkin muutaman kerran polvia myöten lumeen. Aika rauhassa saatiin muutamia hiihtäjiä lukuunottamatta olla. 

Kun päästiin kotiin, lunta tuli jo vaakatasossa ja meidän ikkunat jäätyivät umpeen päivän aikana. Siis kirjaimellisesti jäätyivät niin, ettei niistä näkynyt läpi. 

Sunnuntaina Melissa yllätti meidät kaikki ja leipoi riisipiirakoita, jotka hän myi mummille ja ukille: Melissa yrittää säästää itse rahaa uuteen tablettiin ja piirtokynään, koska haluaisi tehdä taidetta tabletilla ja mummi sanoi olevansa valmis ostamaan häneltä piirakoita. Katsotaan milloin Melissa taas innostuu tekemään näitä lisää.

Pyysin häntä leipomaan ensi kerralla myös gluteenittomia versioita, että Viviakin voi maistaa. Tällä kertaa Vivia oli oikein onnellinen pelkästä riisipuurostakin. 

Rakennettiin myös junarata, ihmeteltiin patterilla toimivaa veturia ja käytiin mummilassa kylässä. 

Maanantaina me oltiin vaan kotona, kun Janilla oli työkeikka ja hän tarvitsi auton. Oli myös tosi paljon pakkasta. Katsottiin Keisarin uudet kuviot, jota Vivia ei ollut nähnyt ja halittiin sohvalla. Pestiin myös noin seitsemän koneellista pyykkiä, imuroitiin ja siivoiltiin. 

Minusta on ihana, kun Vivia on nyt alkanut myös leikkiä tosi mielikuvituksellisia leikkejä ja me leikittiinkin monet leikit barbeilla ja muilla leluilla. Aloitin maanantaina myös letittämään yhden Vivian barbienuken hiuksia, koska ne sojottivat pystyssä. Suunnittelin, että olisin käynyt kaikkien barbien hiukset läpi loman aikana ja pessyt ja selvittänyt ne, mutta sitä en saanut aikaiseksi ja jätin sen sitten kesälomahommaksi. 

Lomaviikolla me saatiin Vivian kanssa olla aikalailla omissa oloissamme, kun Melissa huiteli kavereidensa kanssa jossain (tai he olivat Melissan huoneessa) ja Jani oli töissä. Me päätettiinkin sitten tiistaina käydä Matkuksen ulkoleikkipaikalla, jonne Vivia oli halunnut jo pitkään. Pihalla oli noin viisitoista astetta pakkasta eli puettiin toppavaatteet päälle ja lähdettiin matkaan. 

Sielläkin sai olla aika yksinään. Yksi perhe oli leikkimässä, kun mentiin, mutta he olivat siinä vaiheessa jo lähtökuopissa ja yksi perhe tuli, kun me oltiin lähdössä. Tuo leikkipaikka on muuten kesällä aivan ihana! 

Kotiin tultua otin Vivian kainaloon, annoin hänelle tabletin ja torkuin hetken. Minua väsytti ihan hirvittävästi, kun olin nukkunut edellisenä yönä vain pari tuntia vatsakipujen takia. 

Illalla katsottiin Janin kanssa Cmoresta uusin jakso Masterchef VIPiä. Ollaan seurattu nyt telkkarista yhdessä Masterchefiä, Diiliä, Maajussille morsian maailmalla ja Sohvaperunoita. Yleensä ei katsota telkkarista oikein mitään ja nämäkin me katsotaan suoratoistojen kautta, mutta yllättävän moneen sarjaan olen saanut Janinkin nyt koukutettua. Varsinkin tuo Maajussille morsian maailmalla oli hyvin yllättävä, mutta sitä on oikeasti ollut mielenkiintoista seurata yhdessä. 

Keskiviikko oli se päivä mitä Vivia oli odottanut siitä asti, kun aloitimme loman. Nimittäin keskiviikkona me käytiin elokuvissa katsomassa Flummelit. 

Käytiin lapsia mäkkärillä lounaalla, jonka jälkeen Melissa lähti kaverilleen yöksi ja me mentiin Vivian kanssa kiertämään kirpparia. Elokuvanäytös oli vasta iltapäivällä niin jotain tekemistä piti keksiä ennen sitä. 

Käytiin myös lelukaupassa ostamassa pari palapeliä ja uusi lautapeli, jota sitten pelailimme elokuvateatterin aulassa olevan pöydän ääressä odotellessa. 

Elokuva oli ihan hauska, mutta ainakaan meidän 4,5-vuotias ei vielä oikein jaksa istua paikallaan kuin noin tunnin. Eli jos leffa kestää yhtään sen kauemmin, alkaa siinä penkille pyöriminen. 

’

Torstaina  koitti toinen Vivian lempparipäivä, kun me ajeltiin päiväreissulle mummin luo Joensuuhun. Ajettiin siis aamusta sinne, käytiin muutama tunti kylässä ja ajettiin hakemaan isiä töistä neljän maissa. 

Vivia leikki innoissaan mummin ja kissan kanssa ja oli onnellinen mummin tekemästä riisipuurosta ja letuista. Minä keskityin lukemaan kirjaa, kun hetken Vivian jakamaton huomio ei keskittynyt minuun. Kuuntelin muuten molempiin suuntiin automatkat äänikirjana sitä samaista kirjaa, joka minulla oli kesken. Hieman se on hitaasti etenevää niin, mutta matkat sujuivat rattoisasti. 

Perjantaina pidettiin taas kotipäivä. Itse olen vähän sellainen, että jos joku päivä ollaan menossa niin sitten täytyy seuraavana päivänä vähän rauhoittua. Minua myös vaivasi ihan hirvittävä väsymys ja pienoinen päänsärky. Yritin kuitenkin vähän siivoilla ja sain jopa imuroitua sohvan alusen (joka jää liian usein imuroimatta). Menetin myös hermoni meidän varsi-imuriin, josta alkaa loppua sekä tehot että akun kesto. 

Piirrettiin myös tusseilla, joka oli ehkä virhe, kun tussia tuntui olevan kaikkialla muualla kuin paperissa. Sain myös letitysoperaation valmiiksi. 

Lauantaina me lähdettiin käymään makkaranpaistossa, koska ulkona oli nollakeli ja ilma oli superhyvä. Otettiin termareihin kahvia ja kaakaota mukaan. Ensimmäisen laavun läheisyydessä ei ollut yhtään parkkipaikkaa, joten jouduttiin etsimään toinen ja löydettiinkin sellainen, jolla ei oltu koskaan käyty. 

Kun päästiin paikalle, oli siellä muutama perhe meidän lisäksi eli jouduttiin hieman odottelemaan, että päästään makkaraa paistamaan. Onneksi he olivat jo melkein valmiita eikä Viviaa haitannut juosta viereisellä jäällä odotellessa. Ollaan nyt muutaman kerran tänä talvena käyty makkaranpaistoretkillä ja varmasti jatketaan sitä perinnettä ensi talvenakin. 

Lauantai-iltana käytiin vielä saunassa ja katsottiin yhdessä Putous. Yleensä katsomme saunan jälkeen Avaraa luontoa, mutta vielä ensi lauantaina taidamme katsoa Putouksen finaalin. 

Sunnuntaina Bea tuli kotiin jo aamupäivällä ja Jani katsoikin hänen kanssaan kolmannen Potter-leffan. Me Vivian kanssa katsottiin Tuhkimoa sillä välin toisessa huoneessa. Minä pesin pyykkiä, tein eväitä tulevalle viikolle ja leivoin keto-keksejä. Ne on superhelppo valmistaa, jaan niiden ohjeen tällä viikolla tännekin. 

Leikittiin lasten kanssa illalla vielä kampaajaa ja heidän nukkumaan mentyään minä kävin vielä treenaamassa crosstrainerilla, joka meillä on omassa makuuhuoneessamme. 

Sellainen oli meidän hiihtolomaviikko. Toisaalta ei tehty oikein mitään erikoista, mutta toisaalta saatiin aikaiseksi paljonkin. 

Oliko teillä kiva hiihtoloma? Vietittekö sitä jo aiemmin kuin me? 

TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA

LUE MYÖS: 

30 x Disney haaste

Kevät ja Kuopion tori

Pinterestissä oli haaste, joka oli ehkä rakennettu Instagramia ajatellen ja jonka voisi tehdä 30 päivän aikana. Ajattelin kuitenkin tämän olevan hauskaa luettavaa myös blogin puolella, joten täältä tulee 30xDisney sillä kokemuksella mitä mulla on nyt Disneystä.

Paras pahis

Koska mä rakastan Pientä merenneitoa, olisi varmaan helpoin sanoa Ursula. Mä en kuitenkaan valitse Ursulaa tällä kertaa, koska pahiksia on niin moneen lähtöön.

Mun mielestä ihan jokaisessa pahiksessa on jotain mielenkiintoista ja tykkään esimerkiksi Scarista, koska se on niin sarkastinen. Ilman pahista ei olisi koko leffaa, joten niitäkin tarvitaan.

Paras prinsessa

Tämä on helppo. Tietysti Ariel! Oon rakastanut Pientä merenneitoa varmaan siitä asti, kun näin sen ensimmäisen kerran joskus ihan pienenä. Ja meillähän on suunnitteilla häätkin parin vuoden päähän tällä teemalla. Muistan, kun pienenä laulelin leffan lauluja meidän pihalla. Olin varmaan noin 5-6-vuotias.

ENEMMÄN HÄISTÄ: Miksi suunnittelen häitä Pieni merenneito-teemalla? , Hääpaikka varattuna! 

Paras prinssi

Tähkäpään Flynn Rider ei ole periaatteessa prinssi (ainakaan elokuvan alussa), mutta valitsen silti Flynnin. Flynn on hauska, sarkastinen ja hurmaava enkä yhtään ihmettele, että Tähkäpää häneen rakastuu.

Paras eläinhahmo

Ei ehkä kauheen omaperäinen vastaus, mutta Olaf! Tosin Olaf on lumiukko eikä eläin. Olaf on niin hauskasti tehty, kun vitsit on selvästi suunnattu aikuisille eikä lapset tajua puoliakaan niiden hauskuudesta. Jos nyt pitää valita joku ihan oikea eläin niin Ulysses-orava uudesta Flora&Ulysses-elokuvasta.

Paras pariskunta

No, Ariel ja Erik tietty mun pitäisi vastata, mutta myös Aladdin ja Jasmine sekä Tähkäpää ja Flynn on ihan hirmuisen hyviä pariskuntia.

Disney osaa luoda pariskuntien välille taikaa ja kipinää sekä tehdä heille lumoavan siteen, joka saa niin lapset kuin aikuisetkin unelmoimaan samanlaisesta suhteesta.

Paras pahiksen laulama laulu

Ursulan laulama Poor Unfortunate Souls pääsee kyllä tosi korkealle mun listalla, mutta ei oo ihan ykkönen.

Mother Gothel eli pahis Tähkäpäässä (Kaksin karkuteillä) on kyllä se joka voittaa. Mother Knows Best on vaan niin julma ja siitä löytää joka kerta lisää loukkauksia Tähkäpäätä kohtaan, että ihmettelen miten Disney on edes laittanut tuollaisen laulun lapsille suunnattuun elokuvaan. Toisaalta tässäkin nähdään taas miten tämä laulu on tehty aikuisia ajatellen, koska aikuiset löytävät sieltä ne jutut, joita lapsi ei edes huomaa.

Paras prinsessan laulama laulu

Disneyn Aladdin liveactionissa on Jasminella uusi oma laulu Speechless ja tämä on ihan huikea! Tästä tuli heti mun suosikki, kun kuulin tän ekan kerran.

Prinsessoilla on myös tosi paljon muita kivoja lauluja. Joskus nuorempana meillä oli Pocahontas videokasetilla ja se kasetti jumittui mun VHS-soittimeen, joten katsoin sitten sitä uudestaan ja uudestaan varmaan puolen vuoden ajan. Osasyynä sen ainaiseen katsomiseen oli meidän naapurintyttö Heidi, joka oli silloin alle kouluikäinen. Osasin silloin Tuulen värit (Colors of the Wind) ulkoa ja osaan varmaan vieläkin. Sekin on hyvä kappale. Meni muuten tosi pitkään ennen kuin pystyin katsomaan Pocahontaksen uudestaan, koska olin jo niin kyllästynyt koko leffaan.

Paras duetto

Lapsena mun ihan lemppari oli Kaunottaren ja Hirviön Mä aavistan, koska meillä oli Disneyn karaokevideo, jolla tämä oli ja aina laulelin sitä sen mukana. Edelleen tuo kappale on ihana vaikka onkin aika lyhyt.

Ehkä kuitenkin tätäkin ihanampi duetto on Flynn Riderin ja Tähkäpään duetto I see the Light. Tämä koskettaa joka kerta.

Kaikkein paras laulu ikinä

Tämä on kyllä vaikeaa, koska meillä kuunnellaan Disneyn kappaleita päivittäin. En voi valita kaikista parasta mitenkään.

Tarttuvin kappale

Tällä hetkellä tarttuvin on ollut kyllä Cocon Remember Me. Sitä me kuunnellaan ja laulellaan Vivian kanssa koko ajan.

Elokuva, joka ansaitsisi jatko-osan

Tämä on paha, koska aika monelle leffalle on jo tehty jatko-osa eikä ne kaikki ole olleet edes kovin hyviä. Meillä kotona varmaan arvostettaisiin ainakin kolmatta Frozen-elokuvaa.

Yksi elokuva, joka harmittaa, ettei ole tehty, on tarina siitä miten Ursula heitettiin ulos kuningas Tritonin hovista. Ursula kun kertoo näin tapahtuneen ekassa Pieni merenneito-elokuvassa antamatta enempää ilmi.

Parhaiten muistettava kohtaus

Kun rakastaa Disneyn elokuvia ja on opettanut lapsensakin siihen niin näitä muistettavia kohtauksia kerääntyy aika monia. Yksi repliikki, joka ei varmaan ikinä katoa päästäni, on Robin Hoodin

”En voi vain kävellä hänen luokseen ja sanoa: Hei! Muistatko minut? Leikimme lapsena yhdessä. Mennäänkö naimisiin?”

Paras Disney-Pixar elokuva

Tämä on tosi vaikea. Tykkään aikalailla kaikista Pixar-leffoista. Mutta ehkä uusin Eteenpäin on tällä hetkellä mun suosikki näistä. Vivia on ihan rakastunut Cocoon ja sitä meillä onkin nyt katsottu viime aikoina tosi paljon.

Lyhytelokuvista ihan lemppareita on Bao. Jos teillä on käytössä Disney+, suosittelen katsomaan kaikki Pixarin lyhytelokuvat. Ne on kaikki omalla tavallaan ihan huikeita. Vivia rakastaa varsinkin Lava-lyhäriä, jossa tulivuori haluaisi oman rakkaan. Meillä laulellaankin siitä tuttua laulua melkein päivittäin.

Pelottavin elokuva

Notre Damen kellonsoittaja oli yllättävän pelottava, kun katsottiin se Bean kanssa Disney+-suoratoiston auettua. En muistanut sen olevan yhtään niin pelottava, koska edelliskerrasta oli niin pitkä aika.

Kaikkein pelottavinta näin aikuisiällä oli ehkä ajatella, että sellaisia ihmisiä kuin Frollo on oikeastikin olemassa.

Paras sankari

Pakko sanoa, että muhun vetoaa Flynn Ryder ja hehkutus.

Paras sankaritar

Vaikka Frozeneissa kaikki fanittaa Elsaa, mun mielestä Anna on oikeasti elokuvien sankaritar -molemmissa elokuvissa. Anna tekee kaikkensa, että Elsa olisi turvassa ja toisessa osassa jopa sen jälkeen, kun Anna luulee jo menettäneensä Elsan, hän vain jatkaa oikealta tuntuvalla tiellä. Anna on rautaa ja hänen aamutukkansa on ihanan realistinen.

Aliarvostetuin elokuva

Hmmm, mä sanoisin Keisarin uudet kuviot. Katsottiin se Vivian kanssa muutama päivä sitten ja siinä on niin paljon hauskoja juttuja sekä lapsille että vain aikuisille. Animaatio ei ehkä ole kaikilta osin minun silmääni miellyttävä, mutta tarina ja vitsit upposivat.

Yliarvostetuin elokuva

Itse en ole oikein koskaan jaksanut innostua Fantasiasta. Onhan se varmaan ollut ilmestyessään tosi hieno ja uudenlainen elokuvakokemus, mutta jotenkin se ei vain minuun iske.

Paras jatko-osa

Sanoisin, että yksi parhaista animaatioiden jatko-osista on Tuhkimo 3:Taikansa kutakin, jossa Anastasia löytää hyvän kummitädin taikasauvan ja äitipuoli kääntää ajan niin, että prinssi onkin rakastunut Anastasiaan eikä Tuhkimoon. Tuhkimo kuitenkin muistaa kaiken ja yrittää kääntää asiat oikein päin. Tämä on tosi hyvin tehty ja tykkään tästä tosi paljon (ja niin lapsetkin).

Frozen 2 on tehty myös TOSI hyvin. Siihen on oikeasti panostettu. Se on jopa parempi kuin alkuperäinen elokuva. Ja tykkään siitä, että Disney-leffoissa taas lauletaan.

Parhaiten animoitu

Pakko on ihmetellä miten hyvin ne alkuperäiset elokuvat eli esimerkiksi Lumikki ja Prinsessa Ruusunen on animoitu, koska silloinhan ei ole ollut apuna vielä nykytekniikkaa. En kuitenkaan osaa valita yhtä lempparia.

Pakko kuitenkin sanoa, että kaikista huonoiten animoitu on Aladdin ja Varkaiden kuningas eli se kolmas elokuva. Jasmine nimittäin näyttää siltä, että on käynyt elokuvien välissä nenäleikkauksessa.

Paras suudelma

Mun on pakko sanoa tähän kyllä Anna ja Kristoff, koska sitä suudelmaa on odotettu koko sen leffan ajan niin hartaasti. Tykkään myös siitä Aladdinin ja Jasminen suudelmasta parvekkeella, kun taikamatto vähän tönäisee alkuun.

Paras ei-eläin sidekick

Ehdottomasti Aladdinissa oleva Henki. Henki on ihan huikea ja mua harmitti jo lapsena ihan hirveästi, että Hengen uskomaton ääninäyttelijä Vesa-Matti Loiri vaihtuu seuraaviin elokuviin Jope Ruonansuuhun. Tekeehän hänkin hyvän roolin, mutta kyllä sen eron huomaa.

Paras eläin sidekick

Sebastian-rapu Pienessä merenneidossa on kyllä hauska, koska jotenkin kuulen hänessä teiniin turhautuneen vanhemman.

Paras teemapuisto

Mä en oo käynyt kuin Pariisin Disneylandissa, joten on vaikea vertailla, mutta YouTube-videoiden perusteella sanoisin, että Orlandon Walt Disney World. Se on maailman Disney-teemapuistoista suurin ja sinne toivon hartaasti pääseväni joskus pitkälle lomalle. Siihen kompleksiin kun kuuluu neljä huvipuistoa ja useampi vesipuisto niin sitä ei ihan muutamassa päivässä kierretä.

Paras linna

Teemapuistojen linnoista en ole nähnyt livenä kuin Pariisin, joten se nyt voittaa tämän taiston. Orlandon Walt Disney Worldin uudelleen maalattu linna näyttää myös huikealta.

Elokuvissa sanoisin, että Tähkäpään linna on houkuttelevin, kun se on kaupungin korkeimmalla kohdalla ja koko kaupunki näyttää tosi kiinnostavalta.

Parhaat vanhemmat

Frozenissa Annan ja Elsan vanhemmat on ihanan rakastavia. Harmillisestihan he eivät ole leffoissa kovin pitkään. Tykkään myös Tähkäpään vanhemmista. Heistä näkee, että lapsi on heille kaikki kaikessa.

Padmesta ja Anakinista olisi varmaan tullut huiput vanhemmat, jos heidän elämänsä olisi mennyt vähän toiseen suuntaan.

Kuva: Bella Photo

Surullisin kohtaus

Ehdottomasti Tähkäpään vanhemmat Tähkäpään 18-vuotissyntymäpäivänä. Tämä kohtaus saa minut aina liikuttumaan, koska Tähkäpään isä eli Coronan kuningas on niin lohduttoman murtunut. Ihan uskomatonta miten siihen kohtaukseen on saatu animoitua niin paljon tunnetta.

Mä itken jopa, jos alan katsoa elokuvaa siitä kohti, koska tämä kohtaus on vaan niin surullinen. Tai kun kirjoitan tätä ja mietin kohtausta.

Paras asu

Arielin mekko leffan loppumetreillä, kun hän saa isältään jalat ja kävelee prinssi Ericin luo. Se mekko on ihana! Kimaltava, sellainen vaaleanvioletin, vaaleansinisen ja hopean yhdistelmä ja malli sopii Arielille kuin hansikas.

Parhaat ystävät

Lumiere ja Könni Kaunottaressa ja Hirviössä on hauska parivaljakko. Välillä tuntuu, että heillä on sellainen viha-rakkassuhde, kun he piikittelevät toisiaan, mutta silti pinnan alla kuplii ikuinen ystävyys.

Paras onnellinen loppu

Tähkäpään ja hänen vanhempiensa jälleennäkeminen on yksi lempikohtauksiani. Elokuva on joka kohdasta niin täynnä tunnetta, ettei siihen kyllästy ikinä.

lukeutuuko disney sinun suosikkeihin? 

LUE MYÖS: 

Sukella satuun Disneyland Pariisin Fantasylandissa

Disneyland Pariisin Main Street U.S.A

Disneyland Pariisi esikoululaisen ja teinin kanssa

Ensikokemukset Disney+ suoratoistopalvelusta 

TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNARIITAKANGAS