Tänään jatkui peruskoulut Kuopiossa. Toivon niin kovasti, että kaikilla koulutiensä aloittavilla on ihana koulun alku.

Meillä esikoinen meni jo yhdeksännelle luokalle ja keskimmäinen toiselle luokalle. Minun pieni kummityttökin meni jo eskariin. Minne tämä aika oikein häviää?

Esikoinen pääsi hakemalleen ysiluokalle, jossa osa koulutöistä tehdään työharjoittelujen muodossa ja samalla pääsee vähän kokeilemaan millaista se oikea työntekijä on. Melissa ei ole oikein vielä tiennyt minne haluaisi peruskoulun jälkeen hakea tai mitä haluaisi ylipäänsä isona tehdä.

En ole ajatellut tämän olevan mitenkään huono juttu, koska en minäkään näin vielä 34-vuotiaana tiedä mitä haluan isona tehdä. Tälle ysiluokalle hakiessa painotettiin sitä, että sinne hakee itse ja on aktiivinen hakuprosessissa. Opettajien kanssa piti käydä muutamassa haastattelussa ja osata itse perustella miksi haluaisi tuolle luokalle vaihtaa.

Melissa osasi hienosti sanoittaa ajatuksiaan ja tunteitaan opettajille. Melissa on ollut aina koulussa reipas ja hyvä oppilas, mutta yläasteelle siirryttäessä koulumotivaatio laahasi maassa ja iso luokkakoko ei ainakaan auttanut keskittymistä. Luulen, että pieni luokkakoko ja kannustava ympäristö saa Melissan loistamaan koulussa ihan uudella tavalla.

Bealla alkoi toinen luokka ja luulen, että Bealla oli jo tosi ikävä kouluun. Koronakevät, parin viikon koulussa käynti ja pitkä kesäloma tuntui 8-vuotiaasta ikuisuuden pituiselta erosta kavereista ja ihanasta opettajasta.

Bean luokalle sattui niin ihana ja sympaattinen opettaja, ettei parempaa olisi voinut toivoa. Hän on ottanut meidän uusperheen vastaan avoimin mielin ja antanut ilomielin minun hoitaa Bean asioita. Olemme jutelleet monet kerrat meidän perheen ja Bean tilanteesta, että koulussa otetaan kaikki huomioon ja Bea tuntuu kuuntelevan opettajan ohjeita oikein mielellään.

Toivon, että syksy alkaa rullata molempien lasten kohdalla kivasti ja vältymme syksyllä etäkoululta. Vaikka asiat koulun puolelta oli tosi hyvin organisoitu, huomasin kyllä meidän molemmissa lapsissa motivaation heikentymistä ja sellaista yleistä turhautuneisuutta.

Meillä aikuisilla koulu jatkuu normaalina syyskuun alusta, tosin olemme puoliksi etäopetuksessa. Oman ja lasten etäopetus oli jo keväällä niin hankala yhdistää, että please pysytään nyt lähiopetuksessa peruskoulujen osalta.

Ihanaa koulun alkua ihan jokaiselle!

Alkoiko siellä koulu tänään vai jonain eri päivänä? 

LUE MYÖS:

Tiedätkö miltä koulukiusaaminen tuntuu? 

Muistathan tulla seuraamaan minua myös Instagramissa @susannakuohula

TÄNÄ KESÄNÄ:

Käytiin monta kertaa eläinpuistossa.

Iloittiin kirppikseltä löytyneestä parin euron prinsessamekosta.

Upotettiin uimarannalla varpaat hiekkaan.

Vietettiin aikaa mökillä.

Uitiin parvekkeella.

Tutkittiin ötököitä.

Puhallettiin voikukkia.

Sisustettiin lastenhuone uusiksi.

Käytin ehkä kolmesti meikkiä.

Iloittiin Matkuksen uudesta leikkipaikasta ja käytiin siellä monta kertaa.

Jani rakensi Lego Millenium Falconin.

Ostettiin kirppikseltä hääkoristeita ja varattiin hääpaikka!

Leikittiin kuplakoneella ja ihasteltiin kukkia.

Syötiin välillä ulkona.

Ostin uudet silmälasit.

Herkuteltiin smoothiella.

Löydettiin alennusmyynnistä juhlamekko isosiskon rippijuhliin.

Ihmeteltiin muuttuvaa maailmaa.

Leikittiin paljon duploilla. Tässä ukki ja ukin ystävä kakulla.

Hoidettiin nukkeja ja Vivia leikki nukkuvansa niiden kanssa. Oikeastihan tänä kesänä jäi päiväunet pois.

Lahjoitettiin kaksi reppua Hopen reppukeräykseen.

Nautittiin kesästä ja käytiin kävelyillä.

Ostettiin pakastimeen mansikoita.

Kuinka meidän kesän bucket list toteutui? 

Meidän listalta jäi vielä monta kivaa juttua odottelemaan ensi kesää. Bea olikin suurimman osan kesästä äidillään ja no Vivia on vielä sen verran pieni, ettei hän vielä ihan hirvittävästi erilaista tekemistä vaatinut, joten me keskityttiin Vivian kanssa niihin pieniin asiohin. Olin myös itse koko kesän ihan hirvittävän väsynyt, joten en viitsinyt ottaa paineita siitä tuleeko tästä paras kesä ikinä vai ei. 

Kiva kesä meillä oli anyway. Vikat kesäjutut mitä tehtiin oli lähiloma Kylpylähotelli Rauhalahdessa, katujunan kyydissä käyminen ja eilen käytiin vielä loman lopettajaisiksi leffassa katsomassa Palomies Sami kaikkien kolmen lapsen kanssa. Leffassa ei ollut ikärajaa, mutta kyllä se tuolle 3-vuotiaalle oli aika jännittävä paikoittain. Leffa kestikin vain tunnin, joten oli ihan hyvän pituinen. 

Oliko teillä kiva kesä?