Hae
Colour Outside the Lines

Miltä meidän syyskuu näytti Instagramissa?

Niin se vaan lokakuu saapui. Täällä Kuopiossa on ainakin tänään satanut vain vettä ja ilma on aika harmaa. En ole antanut sen, enkä eilen iskeneen vatsataudin, mielialaana madaltaa vaan olen tehnyt koko aamun ahkerana tyttönä kouluhommia ja kuunnellut joululauluja. Eikös se ole ihan sallittua jo lokakuussa?

Kaikki blogin lukijat ei varmaankaan ole Instagramissa, joten päätin nyt, että yritän joka kuun alussa laittaa tänne postauksen, jossa kokoan kaikki edelliskuukauden Instagram-kuvat yhteen. Kannattaa kuitenkin käydä myös seuraamassa minua instassa, koska lisään aktiivisesti kuvia ja videoita myös Instagram Storiesien puolelle, jotka ovat aina nähtävillä seuraavat 24 tuntia enkä sillä niitä saa edes lisättyä tänne blogiin.

Tässä siis kuvapläjäys meidän syyskuulta! 

Kaupallinen yhteistyö @lego Saatiin ihana Lego meripelastuslaiva, jossa parasta Bean mielestä on yksisarvisdelfiini ja tietokone. Laiva on ihan huikea ja täynnä mitä upeampia yksityiskohtia. Meidän ekaluokkalaisella on välillä hankaluutta keskittyä ohjeisiin ja niiden noudattamiseen, mutta legojen rakentamisessa hän on haka! Tähän isoon pakettiin meillä meni monta iltaa, koska annoimme hänen rakentaa koko aluksen alusta loppuun saakka yksin, mutta ihme kyllä hän teki rakentamisessa vain yhden virheen ja itse jopa huomasi sen. Legot kehittävät ainakin meillä todella hyvin keskittymistä, pitkäjänteisyyttä ja huomiokykyä. Lisää meripelastuslegoista www.lego.com/sealifefriends #legofriends #lego #sealifefriends #collaboration #legofriends #legoship #legonerd #yhteistyö #kaupallinenyhteistyö #ykkösluokkalainen #happykid #legolife
Henkilön Susanna Kuohula (@colouroutsidethelinesblogi) jakama julkaisu Syys 1, 2019 kello 3.14 PDT

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Susanna Kuohula (@colouroutsidethelinesblogi) jakama julkaisu Syys 7, 2019 kello 4.51 PDT

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Susanna Kuohula (@colouroutsidethelinesblogi) jakama julkaisu Syys 9, 2019 kello 8.15 PDT

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Hyödynnätkö sinä kirpputoreja ja kierrätyskeskuksia ostoksia tehdessäsi tai tavaraa karsiessasi? Mä sain nuorempana kaikki vaatteet käytettynä ja vihasin sitä yli kaiken. Silloin vaatteet tulivat sukulaisilta ja tutuilta, koska kirppiskulttuuri ei vielä kukoistanut samalla tavalla kuin nykyään. Kun teininä aloin saamaan omaa rahaa ja Kuopioon aukesi H&M, kannoin kaikki rahani sinne ja olin onnellinen, kun sain vaatteita uutena. Aikuistuttuani aloin kuitenkin ymmärtämään sen säästön minkä vanhempani ovat niissä vaatteissa tehneet, kun ne ovat joltain tulleet käytettynä. Koska halusin vaatetuksellani erottua edes hieman massasta, aloin kiertää kirpputoreja ja tekemään sieltä löytöjä. Kun kaupasta olisin saanut parilla kympillä yhden uuden puseron, saatoin kirpparilta löytää samalla hinnalla kymmenenkin vaatetta. Nykyään rakastan kirpputoreja ja kierrätyskeskuksia. Lomamatkoilla kierrämme ekana uusien kaupunkien kirpparit. Lasten vaatteista suurin osa ostetaan käytettynä ja minulla on äitini kanssa vuoden ympäri kirpparipöytä, johon kaikki myyntikelpoinen turha tavara kannetaan myyntiin. Tänään tein taas kerran huippulöytöjä Kuopion Kontista. Kuvan tavarat maksoivat yhteensä 8€.
Henkilön Susanna Kuohula (@colouroutsidethelinesblogi) jakama julkaisu Syys 11, 2019 kello 10.33 PDT

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

”Odotin sinua jo silloin, kun olit vasta ajatuksen tasolla. Mietin kuinka veisin sinua vauvana vaunulenkeille, kuinka sinä kasvaisit ja leikkisimme yhdessä, kunnes teininä pääsisin kanssa reissaamaan ympäri Eurooppaa. Odotin sinun saapumistasi innoissani. Sain tietää heti plussatestin jälkeen, ettei parisuhteen toinen osapuoli ollutkaan ihan samaa mieltä raskaudestani kuin minä vaikka olimme raskautta yhdessä suunnitelleet. Maailmani romahti, mutta sinä olit varmaa alusta asti. Sinut minä pitäisin, koska sinä olit minun oma pieni ihmeeni. Sinun kanssasi elämä olisi ihanaa vaikka olisimme vain kaksin.” Näin alkoi kirje teinityttärelleni, jonka julkaisin tänään blogissani. Käy lukemassa se loppuun linkistä, joka löytyy profiilistani. Varoitan, kirje saattaa saada kyynelehtimään.
Henkilön Susanna Kuohula (@colouroutsidethelinesblogi) jakama julkaisu Syys 18, 2019 kello 9.10 PDT

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Uskallatko sinä pukeutua juuri niin kuin itse haluat? Vai määrittääkö pukeutumistasi jokin kirjoittamaton sääntö kuten ”tyllihameessa ei voi mennä ruokakauppaan”? Minä olen aina toteuttanut itseäni pukeutumisen kautta. Olin lukiossa se outo, jolla oli pillifarkut kunnes pari vuotta myöhemmin kukaan ei muuhun pukeutunutkaan. Kun Sinkkuelämää-sarjassa Carriella oli caprimittaiset reisitaskuhousut ja korkokengät, leikkasin pikkuveljeni vanhoista housuista lahkeet lyhyemmiksi ja käytin niitä korkokenkien kanssa. Hetkeksi kadotin itseni ja rakkauteni vaatteisiin. Nyt osaan kuitenkin taas ymmärtää sen miten paljon saan iloa vaatteista ja niiden yhdistelemisestä. Tämän hameen ostin vuosi sitten Stockmannin alerekistä. Koska merkki oli Esprit, oli alessakin hintaa vielä aika reilusti. Rakastuin kuitenkin siihen niin, että se oli saatava. Kotiin päästyä ripustin sen kaappiin odottamaan sitä sopivaa käyttöhetkeä. Kuvassa se on minulla ensimmäistä kertaa päällä tänä kesänä. Sen jälkeen se on roikkunut taas kaapissa odottamassa. En oikein tiedä mitä sopivaa hetkeä muka odotan, joten päätin, että tästä eteenpäin alan käyttää sitä myös koulussa. Mitä sitten vaikka olisin hieman ylipukeutunut? Mieluummin ylipukeutunut kuin alipukeutunut. Ja hei, onhan tuo hame nyt ihana vaikka vaan kukkapenkin laidalla istumiseen. ? @savoski87
Henkilön Susanna Kuohula (@colouroutsidethelinesblogi) jakama julkaisu Syys 19, 2019 kello 4.15 PDT

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Susanna Kuohula (@colouroutsidethelinesblogi) jakama julkaisu Syys 24, 2019 kello 4.53 PDT


Ja hei, olisi kiva, kun jättäisitte oman Instagram-tilin nimen tuonne kommentteihin niin voitaisiin seurata toinen toistamme!  

llo 11.52 PDT

Meidän taapero täytti eilen jo 3 vuotta!

Meillä asuu nykyään 3-vuotias taapero. 
Vivia on iloinen ja hymyileväinen, meidän pieni ilopilleri. Vivia rakastaa laulamista ja tanssimista. Hän osaakin jo useita lastenlauluja ulkoa. 
Vivia osaa myös osoittaa mieltään niin ilmein, elein kuin sanoin. Hän huutaa usein ”ei!” ja ”onko pakko?”. Uhmaikä on siis edelleen hyvin vahvasti havaittavissa, mutta pikkuhiljaa alkaa näkyä merkkejä jo sen väistymisestäkin. Välillä hän kuitenkin seisoo kädet puuskassa ja polkee jalkaa naama rutussa. Suuttumus menee kyllä onneksi todella nopeasti ohi.
Vivia myös ymmärtää syy ja seuraamus-suhteen eli jos hän on tuhma ja häntä rankaistaan laittamalla hänet hetkeksi nurkkaan, ymmärtää hän miksi hän sinne joutui ja osaa pyytää asiaa anteeksi. 
Puhetta on alkanut tulla todella paljon ja meillä asuukin pieni papupata. Jani ei ihan aina pysy kärryillä mitä Vivia selittää, koska puhetta tulee paljon, tahti on tosi nopea ja jotkin sanat ovat vielä aika epäselviä, mutta onneksi Vivia osaa pyydettäessä toistaa tarinansa hitaasti ja selvästi. 
S-kirjain on tullut jo todella pitkään, r vielä odotuttaa itseään. Joitain muita kirjaimia myös vielä vähän harjoitellaan. Vivia osaa kyllä kaikki kirjaimet, mutta joissakin sanoissa kirjaimet unohtuvat tai vaihtuvat toisiin. Esimerkiksi kilpikonnamme Noppa on kimpikonna Oppa.  
Vaikka puhe ei ole vielä täydellistä, ymmärtää Vivia kaiken mitä hänelle ikätasoisesti kertoo ja selittää. Hän myös ymmärtää mitä tarkoittaa, jos sanotaan myöhemmin ja osaa odottaa sitä. Olemme esimerkiksi jutelleet tulevasta laivamatkasta ja Vivia muistaa, että matka on myöhemmin eikä sen enempää ihmettele miksemme mene jo laivalle. 
Luemme paljon, joten toivon sieltä uusien sanojen tarttuvan ja puheen kehityksen lähtevän lentoon jossain vaiheessa. En kuitenkaan ole ollut vielä millään lailla huolissani, koska saamme selvää hyvin mitä Vivia tarkoittaa ja hän ymmärtää meitä. 
Ulkona kiinnostaa kovasti, jos taivaalla näkyy aurinko tai kuu. Traktorit ja muut isot koneet ovat myös kivoja katseltavia. Rattaissa Vivia ei enää haluaisi oikein istua vaan joka paikkaan olisi kiva kävellä itse. Vesilätäköitä ei voi ohittaa ensin hyppimättä niissä vähän. Vivia kyllä onneksi ymmärtää hyvin miksei vesilätäkköön kannata mennä hyppimään, jos ei ole kumisaappaat jalassa. 

Vivia on taitava 12 palan palapelin tekijä ja palapelejä tehdäänkin vähän väliä. Palapeliin hän jaksaa myös keskittyä pitkiäkin aikoja kerralla. Muita leikkejä hän vielä vaihtaa nopeaan tahtiin. 
Lempileluja ovat tällä hetkellä Ryhmä Hau-hahmot ja niiden ajoneuvot sekä vahtitorni. Näillä hän keksiikin hyvin leikkejä ja usein kuuluu, kuinka hän keksii jonkun olevan pulassa ja kuinka Ryhmä Hau lähtee pelastamaan pulassa olevaa. Mielikuvitus on siis hyvin käytössä näissä leikeissä. 
Muita kivoja leikkejä on tällä hetkellä vauvanuket, Barbiet, Sylvanian families-puput ja Duplot. Hän myös rakastaa pitää meille kaikille aamupiiriä aivan kuin päiväkodissa tai tehdä lattialle piknikin. 
Vivia osaa laskea itse kymmeneen ja hän osaa myös näyttää sormilla montako vuotta on. Hänellä on suunnattoman hyvä muisti ja suuntavaisto. Hän osaisi varmaan kävellä päiväkodiltakin kotiin ilman ohjeita. 
Piirtäminen ei ainakaan vielä kauheasti kiinnosta, mutta Vivia osaa kyllä piirtää ympyrän ja sille silmät, suun ja nenän eli tunnistettava ihmishahmo on jo hallussa. Maalaminen on paljon mukavampaa kuin piirtäminen. 
Leivonta on yksi Vivian lempiasioista ja yritänkin ottaa hänet usein apuun ruokaa laittaessani. Hän myös osaa ja haluaakin tyhjentää astianpesukoneesta aterinlokeron. 
Vivia rakastaa haleja ja pusuja. Hänestä on myös ihanaa viikonloppuaamuisin kömpiä minun ja Janin sänkyyn ja katsella lastenohjelmia välissämme. Välillä hän tulee viereen ja sanoo ”äiti, minä rakastan sinua”. 

Päiväkodissa Vivia kuulemma on heti innokkaana menossa laulu- ja jumppahetkille, osaa ottaa toiset huomioon ja leikkii toisten lasten kanssa. Jonossa odottamista pitää vielä vähän harjoitella. Vivia on mielellään mukana auttamassa aikuisia askareissa. 
Vaatteiden itse riisuminen ja pukeminen onnistuu päiväkodissa, mutta kotona se ei oikein luonnistu. Ruokailutilanteet Vivia hoitaa hyvin sekä kotona että päiväkodissa. Hän osaa syödä lusikalla ja haarukalla itse hienosti. 
Päiväunet ovat vielä hyvin tarpeelliset, että päivän touhuissa jaksaa iltaan asti. Kotona niiden nukkuminen alkaa nykyään olla jo aika haasteellista, koska Vivia ei millään malttaisi alkaa nukkumaan. Myös päiväkodissa nukkarissa rauhoittuminen on vähän hankalaa ja hänelle joutuu yleensä sanomaan muutaman kerran, että on aika nukkua. 
Yöunille Vivia nukahtaa itsekseen omassa huoneessa ja nukkuu yöt siellä kokonaan. Joinain öinä hän heräilee muutamia kertoja, mutta ei läheskään joka yö. Nukkumaan pyrimme menemään seitsemän aikaan illalla ja yleensä nousemme seitsemän aikaan aamulla ylös. Vivia nukkuisi kyllä aamulla pidempäänkin, mutta usein hän herää, kun Bea herää ja alkaa pyörimään yläsängyssä. Jos Bea ei ole kotona, saattaa Vivia nukkua aamuisin yhdeksäänkin asti. 

Meillä on vielä käytössä vaipat, koska wc-harjoittelusta huolimatta emme ole kuivaksi harjoittelussa vielä onnistuneet. 
Vaatteissa on käytössä koko 98/104cm. Vaatteiden ostaminen tosin on välillä aika haastavaa, koska Vivialla on pitkä selkä, mutta lyhyet jalat ja kädet. 
Vilja-allergia ei ole vielä helpottanut, mutta kalaa olemme nyt muutamia kertoja testanneet eikä se tunnu aiheuttavan kuin jonkinlaista pientä ihottumaa. 
Sellainen pakkaus on meidän 3-vuotias! Hän on koko perheen ja oikeastaan koko suvun pieni kullanmuru. 

Asuuko teillä 3-vuotias?