Meille iski norovirus -kuinka siitä selviää?
2Meille iski viime viikon perjantaina ihan kamala vatsaflunssa, norovirus tai mikälie. Näin jälkikäteen tiedän sen tulleen päiväkodilta, jossa sitä oli ilmeisesti jo alkuviikosta liikkeellä. Päiväkodillakaan eivät olleet ihan varmoja onko liikkeellä norovirus vai tavallinen vatsatauti.
Heräsin perjantaina aamuyöllä aivan järkyttävän huonoon oloon ja sain onneksi Janin hereille hakemaan itselleni sankon, koska en heikotukseltani päässyt sängystä pois. Makasin koko perjantain sängyssä, oksentaen ja leväten sekä kärsien kivuliaista vatsakrampeista. Väsytti aivan kamalasti, mutta en saanut nukuttua. Minua palelsi aivan kuin olisin ollut ulkona pakkasessa alasti vaikka makasin kahden paksun peiton alla. Pääkin oli kipeä. Vielä kirsikkana kakun päällä tähän vatsaflunssaan kuului ripuli. Koska minua heikotti ja huimasi, jouduin joka ikinen kerta vessahädän yllättäessä pyytämään jonkun taluttamaan minut kylpyhuoneeseen, koska en pysynyt itsekseni pystyssä. Alas meni vain vesi ja muutama pieni sipsi.
 |
| Onneksi minulla oli hyvä hoitaja. |
Lauantai meni edelleen sängyssä maatessa. Oksentaminen onneksi loppui jo perjantain puolella, mutta vatsa oli edelleen sekaisin ja kipeä. Mikään ei oikein maistunut, mutta väkisin työnsin alas muutaman ranskalaisen muiden syödessä noutoruokaa.
Sunnuntaina tauti olikin sitten jo sekä Janilla että Bealla. Minulla oli edelleen todella heikko olo ja vietimmekin koko sunnuntain Vivian kanssa sohvalla katsellen televisiota ja lukien kirjoja, koska lastenhuoneeseen ei päässyt, kun Bea oli omassa sängyssään potemassa tautia. Sunnuntaina Melissa alkoi jo valitella vatsaansa ja pääkipua. Hänelle nousikin sitten illalla jo lämpö.
Bea parani nopeasti ja oli jo sunnuntai-iltana kunnossa. Jani oli vielä maanantainakin sänkypotilaana. Melissa alkoi oksentamaan tiistaina ja hän oksensikin meistä rajuimmin. Koko päivän aikana hän ei saanut pysymään sisällään muuta kuin lasillisen mansikkakeittoa.
 |
| Vivian nakkikeitto vs minun nakkiliemi. |
Minua heikotti edelleen tiistaina aivan vietävästi. Maanantaina onneksi loppuivat ne ihan hirvittämmät vatsakrampit, mutta tiistai-iltana kävelin seiniä pitkin, koska huimasi niin hurjasti. Vielä tiistainakaan ei oikein maistunut mikään ruoka. Vatsa oli edelleen kipeä ja kaikki ruoka ällötti. Keskiviikkona heräsinkin flunssaoireisiin. Se tuli ilmeisesti jälkitautina vatsaflunssasta.
Taapero on meillä ainoa, joka on tältä taudilta ainakin toistaiseksi välttynyt.
Kuinka vatsataudista tai noroviruksesta sitten selviää?
Lepää. Makaa sängyssä tai sohvalla ja katso vaikka maraton lempisarjoistasi. Jos olet itse kipeänä ja lapset ei, anna heidän hyvällä omatunnolla katsoa televisiota, että saat itse levätä.
Juo nesteitä. Juota lapsille pillimehuja tai syötä vaikka mehujäitä, jos ne maistuvat. Nesteytys on tärkeintä, ettei keho pääse kuivumaan. Jos nesteet eivät lapselle millään kelpaa, ota yhteyttä lääkäriin ja kysy missä vaiheessa lapsi kannattaa viedä tiputukseen.
Syö jotain pientä suolaista, esimerkiksi sipsiä tai lihalientä. Itse keitin lapsille nakkikeittoa ja söin pelkkää lientä.
Pyydä apua. Pyydä ystävää tai sukulaista käymään kaupassa, jos et sinne itse kykene menemään ja tarvitsette jotain kriittistä. Älä ainakaan mene kauppaan kipeänä tartuttamaan muita! Jos kukaan ei voi tuoda mitään, käytä ruokakaupan kotiinkuljetuspalvelua.
Lasten ollessa kipeitä, pese käsiä saippualla joka kerta, kun kosket lapsiin, heidän lakanoihin tai oksennussankoihin. Käytä eri käsipyyhettä kuin sairastuneet. Pese vaatteet ja lakanat heti heidän parannuttua. Myös ovenkahvat ja muut pinnat olisi hyvä puhdistaa.
Onko teillä sairastettu vatsatautia tänä vuonna?
”Perus, joku luuli taas äitiä mun siskoks”
Näin viestitti teinityttäreni kaverilleen viime syksynä bussista. Olimme Onnibussissa matkalla Turkuun, josta olimme menossa laivalla Tukholmaan viettämään aikaa kahdestaan.
Neljätoista vuotta sitten helmikuun ensimmäinen päivä minulla oli ensimmäisen raskauteni laskettu aika. Minulla ei ollut minkäänlaisia tuntemuksia, että synnytys lähestyy. Itse olen syntynyt kaksi viikkoa yli lasketun ajan ja olin varma, että omakin raskauteni menee yli reilusti.
Heräsin kymmenen aikaan pissihätään. Menin vessaan, pissasin ja yhtäkkiä pönttöön hulahti kauhea määrä vettä. Ihmettelin tätä, koska mielestäni jo pissasin. Lapsivesihän se oli, jonka siistinä tyttönä laskin suoraan vessanpönttöön.
Lähdin naapurin rouvan kyydillä sairaalaan, jossa äitini oli minua vastassa. Olin hankkimassa lasta yksin, ilman puolisoa, joten äitini tuli mukaan synnytykseen.
En ehtinyt syödä kotona aamupalaa enkä saanut synnytyssaliin ruokaa. Lounas kyllä tilattiin, mutta se unohdettiin toimittaa minulle. Siinä sitten nälkäisenä aloin synnyttää. En suosittele.
18.32 minulle syntyi maailman ihmeellisin pieni vauva. En tiennyt odotinko tyttöä vai poikaa, mutta salaa toivoin koko ajan tyttöä. Ajattelin, että tyttö on huomattavasti helpompi kasvattaa yksin, koska en tiedä pojista mitään. Tiedättekö, kun kaikissa ohjelmissa aina huudetaan ”it’s a girl”? Vauvan synnyttyä kukaan ei kertonut minulle kumpi sieltä tuli ja yritin sitä ponnistamisesta väsyneenä kysellä useampaan kertaan. Lopulta joku kertoi vauvan olevan tyttö.
 |
| Pieni rimppakinttu Melissa ja 6 päivää vajaa 19-vuotias äiti Melissan ristiäispäivänä. |
Siitä asti, kun Melissa syntyi, meitä on luultu siskoiksi. Ensimmäisen luokan vanhempainillassa opettaja kysyi minulta olinko tietoinen vanhempainillan olevan vanhemmille eikä isosiskoille. Vastasin tietäväni asian, koska olen Melissan äiti. Opettaja jäi tuijottamaan minua vain suu auki.
Meillä on vajaa 19 vuotta ikäeroa, jonka takia olemme myös hyvin läheisiä. Meillä on side, jota moni Melissan kavereista kadehtii. He ihmettelevät, kun Melissa viestittelee kanssani välitunnilla ja kertoo minulle kaiken. Kuulemma he eivät voisi edes kuvitella tekevänsä sellaista. Olen heidän keskuudessaan se cool mom, joka vie lastaan konsertteihin, ottaa hänen kanssaan snäppikuvia ja videoita, käy shoppailemassa ja muutenkin viettää aikaa yhdessä teinin kanssa. Teini on perjantai-iltaisin tyytyväinen vieressäni sohvalla katsomassa Sohvaperunoita ja nyt olemme löytäneet uutena sarjana This Is Us-draaman, joka tulee torstai-iltaisin nelosella.
Meidän suhdettamme on usein Gilmoren tyttöjen Lorelaihin ja Roryyn. Minusta se on suurin kohteliaisuus, jonka voimme saada, koska he ovat minun ultimaattinen äiti-tytär pari, jonka voi keksiä. Heidän suhteensa kestää mitä vain ja on parasta katseltavaa.
Toivon kovasti, että suhteemme pysyy samanlaisena vielä vanhempanakin. Melissa on pienestä asti suunnitellut, että mummoina me sitten asumme yhdessä vanhainkodissa. Höpsö. mutta ihana ajatus.
Olen myös aika ylpeä, että teini sanoo jonkun kysyessä minun olevan hänen paras ystävänsä.