Hae
Colour Outside the Lines

Mitä viimeksi?

Blogeissa kiersi jokin aika sitten haaste, jossa vastattiin useampaan mitä viimeksi?-kysymykseen. Päätinkin nyt tarttua tähän haasteeseen ja kertoa omat vastaukseni. 


Viimeisin viesti
Jani lähetti minulle sydänhymiön. Hän on höpsö ja lähettelee niitä aina, kun olemme erossa muutaman tunnin. 
Viimeisin ruoka
Viikonlopulta yli jäänyt risotto ja jälkkärinä synttärikakkua. 

Viimeisin itku
Illalla väsytti, mutta en saanut nukuttua, joten tunteet oli herkässä lukiessani jonkun Facebook-päivitystä ja valutin muutaman kyyneleen. Olen kärsinyt unettomuudesta jostain syystä jo monta viikkoa. 

Viviaa itketti viimeksi korvien huuhtelussa, jossa kävimme iltapäivällä. Onneksi hän myös unohtaa itkut nopeasti. 
Viimeisin nauru
Vivia halusi ottaa puhelimella kuvia ja nauroinkin hänen ottamilleen selfieille kippurassa. 


Viimeisin hermostuminen
Eilen illalla, kun väsytti ihan liikaa ja Vivialla oli menossa iltavilli eikä hän totellut. Korotin ääntäni vaikka olisi pitänyt pysyä itse tilanteessa rauhallisena. Ei sitä aina väsyneenä jaksa. Onneksi Vivia ymmärsi kuitenkin, että nukkumaan on mentävä ja meni sinne nätisti. 
Viimeisin ostos
Tilasin Vivialle Kaikon cross shirt-puseron uudessa Peony-värissä. Nyt odottelemme sitä postissa. 
Viimeisin muutos sisustuksessa
Vaihdoin tauluseinälle uusia kuvia pari viikkoa sitten. Kummasti sekin jo piristi sisustusta. 
Viimeisin lukemani blogiteksti
Big mamas home Jennin pohdistateksti blogin kohtalosta. Kerkesin jo säikähtää, että hän lopettaa bloggaamisen. 


Viimeisin suunnitelma

Suunnittelimme lasten kanssa aamun automatkalla huomista Ikea-reissua. Tiistaisin Kuopion Ikean yhteydessä olevassa Matkus-ostoskeskuksessa on lapsille TenavaTiistai-tapahtuma, jossa tykkäämme käydä lasten kanssa. Käymme yleensä syömässä Ikeassa ja sen jälkeen leikkimässä ja askartelemassa tapahtumassa. 

Millaisia teidän mitä viimeksi-vastaukset olisivat? 

Donut grow up! -teemasynttärit

Meidän kahdella isommalla tytöllä on syntymäpäivät lähekkäin toisiaan, joten järjestämme sukulaisille ja ystäville yleensä juhlat, joissa juhlimme yhtä aikaa molempia tyttöjä. Tämä on osoittautunut meillä kätevimmäksi keinoksi pitää juhlia. 
Tytöillä on sitten vielä yleensä erikseen kaverisynttärit. Tänä vuonna kaverisynttärit vaan jäivät molemmilta pitämättä, koska olimme norossa ja aikataulut ovat muutenkin olleet vähän hankalat. Ehkä pidämme sitten kesällä jotkut juhlat muuten vaan tyttöjen kavereille. 
Teemaksi valitsimme tänä vuonna Donut grow up, koska Bea pyysi jo aikaa sitten, että voisiko synttäreillä tarjota kakun sijasta donitseja. Melissa kuitenkin halusi oikeaa täytekakkuakin, joten tarjosimme sitten molempia. Ostimme Pirkan pakastedonitseja, jotka on superhelppoja, koska ne tarvitsee vain nostaa sulamaan hetki ennen tarjoilua. Täytekakun sisään laitoin soseutettua pakastemansikkaa ja kermavaahtoa. Oikaisin kakun teossa ja ostimme valmiit kakkupohjat kaupasta. Kakkua kehuttiin vaikka ei se tosin osalle nuoremmista vieraista kelvannut, koska kuulemma kukaan ei enää syö täytekakkua nykyään. Onneksi meillä oli muutakin tarjolla. 
Laitoin Janin kauppaan ostamaan minidonitseja, mutta ei niitä löytynyt, joten ostimme Filipinos-keksejä niiden tilalle. Ne onneksi näyttävätkin ihan donitseilta. Tarjolla oli lisäksi suklaalla päällystettyjä pallokeksejä, karkkeja, suklaakaurakeksejä ja mummin tekemää kuivakakkua, joka oli valmistettu gluteenittomista jauhoista. Suolaisena tarjottavana meillä oli pieniä pizzoja sekä Bean toiveesta kevätkääryleitä. 

Rakastan järjestää juhlia ja meillä valitaankin yleensä aina juhliin jonkinlainen teema. Teeman valinnan jälkeen mietitään koristeita, joita meiltä löytyykin edellisten juhlien jäljiltä aika kasa. Nyt ostin uutena vain ilmapalloja, serpentiiniä ja kultaisen tekstibannerin, johon saa itse kirjoitettua mitä haluaa aina uudelleen ja uudelleen. Bannerin löysin Clas Ohlsonilta kympillä.

Koristeita saimme helposti kiinnitettyä katonrajassa oleviin dvd-hyllyihin sekä meidän keittiön ja olohuoneen välissä olevan aukon päälle. Meillähän on tuossa välissä sellainen baaritiskin tapainen ja yleensä juhlissa nostelen siihen tarjottavia tai astioita. Koristeet roikkuvatkin tuossa paikallaan varmaan seuraavat kaksi kuukautta, kun niitä ei muista (tai jaksa) ottaa alas.

Askartelin kartongista roikkumaan donitseja, jotka kiinnitin toisiinsa siimalla. 
Lauantaina meillä kävi vain isovanhempia kylässä. Tyttöjen isomummo ei uskaltanut tulevan leikkauksen takia tulla hakemaan Viviaa vaivannutta flunssaa, joten he eivät harmillisesti päässeet paikalle. Janin vanhemmat kävivät puolisoineen Joensuusta ja minun vanhempanikin piipahtivat. 
Tytöillä oli kivaa, kun kerrankin oli kaikki mummit ja ukit kerralla käymässä. Vivian piti esitellä kaikki taitonsa heille ja se olikin niin rankkaa, että juhlien jälkeen Vivia nukkui reilun kolmen tunnin päiväunet. Me katsoimme sitten Bean ja Melissan kanssa sillä aikaa Viaplaysta Petteri Kaniini-elokuvan. Oli muuten hyvä elokuva juurikin tuollaiseksi koko perheen leffaksi! Beasta oli hauskaa, että elokuvassa oli Bea-niminen roolihahmo. 
Viviaa harmitti, kun herkkuja ei saanut koko ajan. 

Tytöt olivat onnellisia, kun oli juhlat ja he saivat laittaa juhlakengät jalkaan. 

Me löydettiin juhlia edeltävänä päivänä Bean kanssa SPR;n Kontista ihan huikean ihana prinsessamekko, joka maksoi alle kaksi euroa. Bea halusikin mekon heti lauantaina päälleen. Teen mekosta ensi viikolle oman postauksen, jossa esittelen sen vähän paremmilla kuvilla.

Pelattiin lauantai-iltana vielä pari kierrosta Bean syntymäpäivälahjaksi saamaa Disney Eye Found It-peliä, jossa pitää yhteisvoimin etsiä esineitä laudalta. Peli oli tosi hauska ja kierrokset nopeita, joten tätä tullaan pelaamaan varmasti usein arki-iltoinakin. Lautapelit on meidän perheen yhteinen harrastus.

Sunnuntaina meillä kävi ystäviä ja yllätysvierailulle tuli myös tätini miehensä kanssa. Oli kiva, kun näimme pitkästä aikaa kauempana asuvia ystäviä ja heidän kanssaan ehti jutellakin. 
Bea sai lahjaksi muun muassa parit Oppi&Ilo-tehtäväkortit ja aakkostehtäväkirjan, jotka olivat muuten ihan nappivalintoja meidän 7-vuotiaalle, joka on vähän aikaa sitten oppinut lukemaan. Hän ei enää oikein jaksa innostua leluista tai jos innostuu, niin ne jäävät usein yhden leikkikerran jälkeen kaappiin. Ainoat lelut, mitkä vielä ovat tarpeeksi kiinnostavia, ovat Legot. 
Melissa sai rahaa, lahjakortin levykauppaan ja suklaata. Bea jo ihmettelikin, että miksi kaikki tuovat Melissalle vain suklaata. Hän on kyllä saanut nyt aika monta suklaalevyä. Se on mieleinen ja helppo lahja 14-vuotiaalle, kun ei keksi mitä ostaisi. 

Flunssainen Vivia meni Melissan kainaloon lämmittelemään päiväunien jälkeen. 
Iltapalaksi voisi vielä syödä vähän kakkua ja muita herkkuja mitä jäi yli. Ihanaa, kun on juhlia, mutta on se kyllä uuvuttavaa puuhaa olla niin sosiaalinen koko viikonloppu. Nyt istumme sohvalle ja katsomme Janin kanssa toisen osan Hobitista. Eilen jo katsoimme ensimmäisen osan. 

Tykkäättekö te järjestää juhlia?