Jostain syystä minulla on ollut mielessä tomaattikeitto jo monta viikkoa ja pikkuveljeni kertoi jouluna tehneensä tomaattikeittoa itse, joten ajattelin kokeilla keiton tekemistä. Meillä tosin lapset ei voi syödä tomaattia, joten päätin tehdä keittoa vanhempieni luona. Tytöille oli spagettia ja jauhelihakastiketta.

Tein keiton tällä reseptillä. Resepti ei siis ole omani vaan Arlan. Reseptiä oli helppo seurata ja keitto oli nopeaa tehdä. Ruoan tekemiseen meni alle tunti, joka on meidän arkiruoan tekoajaksi aika perus. Suosittelen kokeilemaan!

Ensimmäisenä tomaatit täytyy kaltata. Ajattelin tämän olevan vaikeaa, mutta sehän olikin helppoa kuin mikä! Tomaatteihin tehdään viillot terävällä veitsellä, jonka jälkeen tomaatit laitetaan kiehuvaan veteen hetkeksi kypsymään. Kun kuoret ovat ryppyisiä ja alkavat irrota, tomaatit nostetaan reikäkauhalla pois kattilasta. Meillä ei ollut reikäkauhaa, käytin normaalia. Varo, ettet polta itseäsi kuumalla vedellä. Tomaattien täytyy jäähtyä ennen kuin niille voi tehdä muuta.

Sillä aikaa silppua sipuli ja valkosipuli. Alkuperäisessä ohjeessa käsketään pusertaa valkosipuli, minä leikkasin sen pieniksi paloiksi. Kuullota sipulia ja valkosipulia pannulla. Kuori ja pilko tomaatit. Lisää ne pannulle sipuleiden kanssa. Muista lisätä pannulle myös tomaateista irtoava mehu. Anna kiehua keskilämmöllä noin 10 minuuttia. Lisää vesi, kasvisliemikuutio ja tomaattipyree. Sekoita. Lisää vielä mausteet ja tuorejuusto. Meidän testiryhmän mielestä tuorejuustoa olisi voinut laittaa keittoon koko paketin eli 150g, joten lisää tuorejuustoa oman maun mukaan. Anna keiton kiehua noin 15 minuuttia.

Ohjeessa keitto on soseutettu tehosekoittimessa, mutta itse käytin sauvasekoittajaa. Keittoon jäi vähän suutuntumaa, muttei se tuntunut ketään haittaavan.

Tarjoa tuoreen leivän ja esimerkiksi mozzarellakuutioiden kanssa. Meillä toivottiin kaveriksi patonkia, jonka avulla lautasen olisi voinut kaapia tyhjäksi helpommin kuin nuolemalla. Pekonikuutiot olisivat myös olleet hyvä lisä.

Meillä on aina lapset mukana juhlapyhien juhlinnassa ja suunnitelmat juhlapyhille tehdään lasten ehdoilla. Oli sitten juhannus, joulu, pääsiäinen, uusi vuosi tai jokin muu juhlapyhä.

Tänä vuonna vietettiin uuden vuoden aattoa vanhemmillani. Taidettiin olla siellä itseasiassa viime vuonnakin ainakin osan iltaa. Käytiin päivällä äitini ja Lissun kanssa Matkuksen alennusmyynneissä ja ruokakaupassa ostamassa ne nakit, lihapullat ja perunasalaatit. Meidän oli tarkoitus mennä keskustaan katsomaan ilotulitusta, jonka piti olla osa Suomi100-juhlaa, mutta keskusta oli aivan tukossa autoista ja ilotulituskin oli kuulemma kestänyt noin kaksi minuuttia. Ei ollut meillä ainoat pettyneet lapset, kun ilotulitukseen ei ihan hirveästi oltu panostettu.

Syötiin salaatteja ja niitä kuuluisia uuden vuoden ruokia sekä juustoja ja patonkia. Ja tietysti kilisteltiin uuden vuoden kunniaksi. Ja ennen kuin joku ehtii pätemään, meidän lasit täyttyi Ikean päärynäkuplivalla. Meidän kaikkien. Yöllä kilisteltiin kyllä myös oikealla kuohuvalla. Mielestäni lasten nähden voi tuon yhden shampanjalasin ottaa. Varsinkin, kun meillä J on absolutisti niin joku on aina ajokunnossa, jos tarve sitä vaatii. Kyllä minä lapsuudessani näin järkevää alkoholin käyttöä ja olen ihan järkevän suhtautumisen alkoholiin osannut muodostaa.

Nipsu ihmetteli menoa milloin jonkun sylissä, milloin sitterissä. Mummilassa on nyt oma sitteri, kun ukin mielestä Nipsu ei voinut olla lattialla leikkimatolla vaan täytyi päästä sitteriin. Niin ne ukit höpsähtää vauvojen syntyessä. Tuota Nipsun asua esittelinkin Instagramin puolella.

Valettiin myös tinat. J ei koskaan ollut valanut tinoja eikä myöskään B. B sai jonkinlaisen mustekalalta tai kuplavolkkarilta näyttävän tinan. Ehkä lähdemme pitkälle ja kiemuraiselle automatkalle tänä vuonna. J:n tina muistutti lohikäärmettä ja Lissun tina muistutti koiranpentua. Meille on siis ilmeisesti muuttamassa koira ja lohikäärme. Minun tinani päätti jakautua kahteen osaan ja äiti jo vitsaili, että meille on tulossa vauva tänäkin vuonna. 

Meillä ei ollut omia raketteja ollenkaan, mutta löysin kotoa viime vuodelta jääneitä tähtisadetikkuja ja kävimmekin niitä polttamassa vuoden vaihteen jälkeen. B sai valvoa puoleen yöhön, että sai toivottaa kaikille hyvää uutta vuotta, mutta tähtisadetikuista hän jäi paitsi, koska oli jo nukkumassa. Ensi vuonna täytyy ostaa muutama paketti ja mennä polttamaan niitä jo alkuillasta.