Hae
Colour Outside the Lines

Meidän joulu

Meillä oli ihanan rauhallinen joulu. Tosi hyvä veto oli mennä jo valmiiksi minun vanhemmille edellisenä iltana vaikka asutaankin lähellä. On se vaan ihan eri fiilis herätä aamulla tietäen, ettei tarvitse enää lähteä minnekään vaan on jo juhlapaikalla. Lapset nukkui pitkään ja katselivat perinteisesti Joulupukin kuumaa linjaa aattoaamuna. Miten se joulu ei tunnu joululta ollenkaan ellei aamulla katsota Joulupukin kuumaa linjaa? Äiti keitteli riisipuuroa aamupalaksi ja annoin J:n nukkua pitkään vaikka muut olivat olleet hereillä jo pitkään. Nuorempana meillä oli tapana koristella kuusi aattoaamuna, mutta nyt meillä ei ollut kuusta ja jos olisi ollut, olisimme sen varmasti laittaneet esille jo aiemmin.
Aattoaamuun kuului kinkun tuoksua, pipareiden koristelua, mantelin metsästystä ja tietysti se iki-ihana Lumiukko. Joku vuosi Lumiukko ei tullut televisiosta (tai muuten vaan teininä nukuin sen ohi) ja ostin jo elokuvan dvd:llä, etten voi enää elokuvaa vahingossakaan missata jouluaattona.
Lissun kuoro lauloi joulukirkossa ja me Nipsun kanssa käytiinkin siellä kuuntelemassa. Annettiin samalla joulumuistaminen kuoron johtajalle. Kirkon jälkeen mentiin takaisin mummilaan syömään jouluruokaa. Miten se onkin niin hyvää? Kai se taika häviäisi, jos sitä samaa ruokaa söisi vuoden ympäri.
Ja se joulupukki. Sitähän hetkeä meillä odotettiin koko viikko kuin kuuta nousevaa, että Joulupukki tulee ovelle koputtelemaan. Lapset auttoi pukkia jakamaan lahjoja ja laulettiin pukille muutama laulukin. B:tä taisi jännittää aluksi aika kovasti, mutta paketit veivät jännityksen mukanaan. Kauhea kasa niitä olikin. Molemmat tytöt saivat mieleisiä lahjoja ja monta juttua, joita oli listalla ollut. Kuulemma parhaat olivat B:n lahjoista Frozen-kruunu ja Lissun lahjoista Adidaksen verkkarit. Nipsu katseli ihmeissään, kun joka puolella vilisi värikkäitä joulupapereita ja kuului mukava rapina. Me aikuisetkin saimme kivoja paketteja.
Lapset saivat kovasti toivomiaan Frozeneita ja Adidaksia ja Nipsukin sai muutaman paketin. Kiitos vaan pukille lahjoista! Kuviin asti ne eivät kerenneet ennen kuin tytöt olivat ne jo levittäneet ympäri taloa.
J sai työkaluja, Wiener nougatia, lukemista, uudet Reinot vanhojen vuotavien tilalle ja mini-NESin. Minun oli tarkoitus ostaa tuo samainen mini-NES jo isänpäiväksi ja olinkin ollut kesästä asti jonotuslistalla, mutta liike saikin konsoleita huomattavasti luultua vähemmän ja jäin nuolemaan näppejäni. Onneksi kuitenkin joulupakettiin sen sain. Tuntui olevan mieleinen lahja. Eilen J sitä innoissaan kokeilu lasten mentyä nukkumaan. Tuon vanhan NESinhän minä sain synttärilahjaksi pikkuveljeltäni aiemmin.
Heidiltä, eli Nipsun sylikummilta, sain ihan huippuihanan lahjan, jonka kokoamiseen oli käytetty sekä aikaa että ajatusta. Lahjapussiin oli kerätty lempiväriäni eli vaaleanpunaista vaikka missä muodossa sekä muutama muu juttu. Lempikirjailijani Cecelia Ahernin-kirja on jo luettavana ja tuo ihana kuva Heidistä ja Lissusta noin kymmenen vuotta sitten on työpöydälläni ilahduttamassa blogin kirjoitushetkiä. Ei siitä voi tulla kuin hyvälle tuulelle. Juomapullo oli muuten huippujuttu, koska juon aivan liian vähän vettä ja nyt olenkin täyttänyt pullon aina illalla odottelemaan seuraavaa päivää.
Serkultani sain kierrätyslahjani edesmenneen mummomme vanhan Marimekon vahakangasliinan, jonka serkkuni oli perinyt. Hänellä ei ollut sille enää käyttöä ja hän halusi liinan pysyvän suvussa. Arvostan kierrätyslahjoja ja tuo liina vielä sattui olemaan yhtä lempparikuoseistani, Lumimarjaa, joten lahja oli oikein mieleinen.
Äitini oli pitänyt korvat auki syksyllä, koska juttelimme silloin Hanna Gullichsenin jauhelihakirjasta, joka vaikutti kiinnostavalta. Sehän sitten löytyi lahjapaketista. Tuo tuli tarpeeseen, koska jauhelihasta on tosi vaikea keksiä mitään uutta arjen keskellä. Sain myös Harry Potter-kokoelmaamme kivan lisän. Muista paketeista löytyi muun muassa uudet värikynät, joissa on kunnon pigmentti. Viime vuonna sain lahjaksi värityskirjan, mutten kyniä ja värityskirjan värittäminen vanhoilla kynillä oli yhtä tuskaa. Nyt pääsen taas värittämään ilman, että kyniä täytyy painaa kuin viimeistä päivää.
Joulun paras lahja oli kuitenkin jotain mistä olen puhunut todella pitkään ja josta on apua myös tässä blogiharrastuksessa. J oli maailman ihanin ja osti minulle kameran! Aiemminhan olen siis kuvannut pelkästään iPhone kutosella (ja kuvaan edelleen myös sillä osan kuvista). Vielä kun osaisin käyttää tuota kameraa. Täytyy varmaan kustantaa itselleni lahjaksi kuvauskurssi.
Lahjoja sain siis huomattavasti enemmän kuin odotin. Ennen jouluahan en siis ollut kertonut kenellekään yhtään toivetta, koska en osannut itsekään keksiä mitä haluaisin. Tuosta kamerasta olin kyllä J:lle vihjaillut, mutten oikeasti uskonut hänen sitä ostavan.
Pelailtiin vielä illalla lahjaksi saamiamme pelejä ja katseltiin äidin kanssa telkkarista Rakkautta vain. Se on kyllä yksi parhaista jouluelokuvista mitä löytyy.
Tänä aamuna lähdettiinkin J:n sukulaisten luo viettämään muutamia synttäreitä ja joululomaa. Huomenna päästäänkin nauttimaan taas jouluruoista.

Oliko teillä kiva joulu? Millaisia lahjoja teillä annettiin tänä vuonna

vai annettiinko lahjoja ollenkaan?

Piparijoulukoristeet

Viimeiset jouluvalmistelut on täydessä vauhdissa ainakin täällä. Tultiin jo minun vanhemmille joulun viettoon. Käytiin vielä äidin kanssa kaupassa ihan viime minuuteilla. Oltiin tosin siellä kaupassa se kaksi tuntia ja aika monta asiakasta sinne vielä jäi. Vähän kävi sääliksi niitä väsyneen näköisiä myyjiä. Muistan kyllä ne jouluruuhkat omiltakin myyjävuosilta.
Tein pipareista joulukuusen koristeita, mutta eihän täällä ollutkaan kuusta. Itse en voi edes oikeaa kuusta sisälle ottaa, koska olen sille liian allerginen, mutta muovinenkaan kuusi ei ollut löytänyt paikkaansa olohuoneesta tänä vuonna. No, onpa ainakin nätin näköisiä pipareita. Ainut, että hassusti tuo sokerikuorrute kadotti väriään jähmettyessään.
Nyt laitetaan kinkku uuniin ja aletaan paketoimaan vielä viimeiset paketit. Huomenna onkin jo jouluaatto!

Onko teillä aatonaattona jo kaikki valmiina

vai meneekö valmistelut yömyöhään?