Hope in the things unseen
Marraskuu on vihdoinkin täällä. Sais lumikin tulla jo pikkuhiljaa. Tästä kuusta tulee varmasti parempi ku edellisestä, koska lokakuu oli ihan täys pohjanoteeraus.
Perjantain ootd. Legginsit ja huivi Gina Tricot, kengät Skopunkten, neule H&M, laukku mummon vanha.
Sain perjantaina vihdoin autoni takas! Se oli melki kuukauden korjaamolla, ku viimeks Stadissa ollessani sitä vähän kolaroin.
Lissulla oli lauantaina Halloween-bileet, joten mietittiin sit asuja ja sovitin jotain vanhaa hoitajan asua, jonka kellarista löysin. Tuntu ihan ku olis ollu pyjama päällä. Onneks en oo harkitsemassa sairaanhoitajan uraa.
Lissu pukeutu intiaaniks ja askarteli itselleen hienon inkkaripäähineen.
Lauantain ootd. Paita H&M, farkut ja koru Gina Tricot.
Lihaton Lokakuu loppui viimein! Sen kunniaks kävin eilen grilliltä hakee kunnon mättöö. Jos eksytte Kuopioon, niin kannattaa käydä Leväsen Grillillä.
Oli sit vähän tylsää, niin leikin meikeillä. Ei ehkä ihan arkikäyttöön sopivat, mut oli aika hauska ottaa kuvia, kun ei tuntunu olo yhtään omalta itseltä.
Tänään sit käytiin Heidin kanssa kiinalaisessa syömässä pienen sairaalapaniikin jälkeen. Mut onneks kaikki oli hyvin:)
-S
I went from zero to my own hero
Tässä parin päivän aikana oon jostain syystä saanu niin ihanaa vihaviestiä tuolla ask.fm:n puolella, että ihan sydäntä lämmittää. Oon kuullu mukavia haukkumanimiä, mut lähinnä mua vaan naurattaa.
Oon vihdoinkin oppinu, et ei oo mitään väliä mitä muut susta sanoo, kun ite tiedät ja uskot, että oot kaunis ja just sellanen ku pitääkin. Koska vaikka kuinka joku sua sanois huoraks tai rumaks, niin sillä ei oo mitään merkitystä, jos et usko niitä!
Mulla oli joskus kauan sitten poikaystävä, joka rakasti mun haukkumista ja sitä, että se sai mut itkee. Siitä oli ihanaa solvata mua ja loppujen lopuks se sai mut uskoo, et en oo minkään arvonen. Vuosia uskoin siihen, mut nyt kun oon vihdoinki saanu itsetuntoni takas, en todellakaan anna KENENKÄÄN murtaa sitä!


0







