Me ostettiin Vivialle viime kesänä potkupyörä Prismasta. Se maksoi muistaakseni kolme kymppiä eli ei ollut mikään kovin kallis hankinta. 

Edelliskesänä Vivia oli vielä niin pieni, ettei olisi ylettänyt pyörän satulalta potkimaan, mutta viime kesänä hän oli kasvanut juuri sopivan kokoiseksi kymppituumaiselle potkupyörälle. 

 Kun potkupyörä hankittiin, annoimme Vivian ajella sillä sisällä muutaman viikon, koska ulkona oli vielä lunta, loskaa ja hiekkaa tosi paljon pyöräteillä. Kun sitten lähdimme ulos ajelemaan, onnistui se tosi hyvin. 

Hetki sitä tasapainoa piti hakea, mutta pian hän jo ajeli kuin ammattilainen. Jopa pienet mäet olivat hauskoja ja Vivia laskikin ne alas potkupyörällään. Potkupyörä oli oikein mainio väline tasapainon harjoitteluun ja olen tosi onnellinen, että ostimme sen. 

Kesän jälkeen potkupyörä jäi kuitenkin liian pieneksi ja laitoimme sen eteenpäin seuraavalle potkuttelijalle. 

Nyt Vivialla on käytettynä ostettu polkupyörä, jossa on apupyörät vielä apuna. Vivialla on sen verran lyhyet jalat, että aiemmin hän ei olisi ylettänyt polkimille ja nyt 12 tuumainen polkupyörä on aika sopiva. Ollaankin jo muutamia kertoja sillä harjoiteltu ulkona ajamaan ja aika kovaa hän jo uskaltaa polkea. Välillä tosin tulee vahingossa jarrutus ja silloinhan se matka tyssää ennen kuin ehtii kunnolla alkaakaan. 

Potkupyörä oli kyllä ehdottomasti viime kesän paras hankinta. Se opetti tasapainoa ja sitä oman ympäristön havainnointia tuolla ulkona. 

Viimeistään ensi vuoden kesäksi on pakko hankkia itsellenikin polkupyörä niin päästään Vivian kanssa pyörälenkeille yhdessä. Minulla on yläasteella ostettu pyörä, jolla en ole ajanut vuosiin, koska siitä tippuu koko ajan ketjut. Tykkäsin nuorempana tosi paljon pyörällä ajamisesta, joten olisi kiva hankkia kunnollinen pyörä. Pyörät ovat kuitenkin yllättävän kalliita, joten täytyy odotella, että saisi ensin töitä. 

Meillä on tänä kesänä nimittäin polkupyörän hankinta edessä myös keskimmäiselle, koska hänen viime kesäinen pyöränsä on jo ihan liian pieni. Täytyy vielä miettiä, että yritetäänkö tänä kesänä etsiä polkupyörä hänelle käytettynä ja ostetaan sitten parin vuoden päästä uusi, joka kestää sitten pidempään. 

Onko teillä ollut käytössä potkupyörä lapsilla?  

LUE MYÖS: 

TÄNÄÄN OLI ENSIMMÄINEN KESÄLTÄ TUNTUVA PÄIVÄ

TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA

Muumi-jääluola Leppävirralla tuo talven luoksesi vaikka ulkona olisikin märkää, loskaista ja inhottavaa.

Jääluolassa pääset laskemaan mäkeä, ihastelemaan upeita jääveistoksia, kulkemaan Mörön ohi tunnelissa ja leikkimään kuin lapsi.

Muumi-jääluola sijaitsee Hotelli Vesileppiksen kellarikerroksessa Leppävirralla. Me tehtiin sinne Vivian kanssa päiväreissu joululoman loppupuolella Kuopiosta. Leppävirralle ajaa Kuopiosta vajaan tunnin ja se on matkalla jos ajaa Mikkeliin tai Helsinkiin. Emme yleensä kuitenkaan ikinä pysähdy siellä, koska matka on vasta aluillaan tai jo loppupuolella. Jääluolan nettisivujen mukaan matkaa Matkukseen on 30 minuuttia, mutta joko olimme hitaita tai sitten liikennettä oli harvinaisen paljon, koska mielestäni meillä meni matkaan noin 45 minuuttia.

Hotellin parkkipaikalla on paljon tilaa ja pysäköinti on ilmainen. Liput jääluolaan voi ostaa ennakkoon netistä tai sitten ihan vaan hotellin vastaanotosta. Lipuilla oli hintaa 14€/kpl ja 1-3-vuotiailta hinta olisi ollut siitä puolet. Perhelippu (2+2) olisi maksanut 48€. Me käytiin kahdestaan, joten meiltä vierailu maksoi 28€ ja tietysti bensat sinne ja takaisin. Minusta se oli aika paljon, mutta kerrankos sitä käy jossain minkä lapsi muistaa vielä pitkän aikaa.

Lippujen oston (tai verkosta ostettujen lippujen tarkistamisen) jälkeen pääsee hissillä laskeutumaan alas 30 metrin syvyyteen. Jääluolassa on kylmä, sinne kannattaa siis varautua ihan talvivaattein ja kengin. Minä olin pitkiä aikoja ilman hanskoja ja huomasin sen kyllä, kun käsiä kylmäsi. Pakkasta luolassa on -4 astetta, etteivät jääveistokset sula. Tila on esteetön eli siellä voi kulkea myös rattailla tai pyörätuolilla.

Veistokset on hienoja ja taitavasti veistettyjä. Ihan niiden lähelle ei pääse, etteivät ne hajoa. Muumitaloon tosi mahtui lapsi sisälle ihmettelemään.

Muumi-jääluola ei ole mikään kovin suuri eli jääveistosten katselemiseen ei meidän neidiltä tainnut mennä kuin noin viitisen minuuttia. Toisessa päässä luolaa on mäenlaskupaikka, jossa pääsee laskemaan jäädytettyjä liukumäkiä tai isoa pulkkamäkeä liukurilla tai isolla lumidonitsilla.

Me laskettiin mäkeä pitkä tovi ja kierrettiin jääveistosnäyttely kolmesti, mutta siltikään emme olleet jääluolassa edes tuntia. Sen kiertää siis nopeasti ja jos ei ole tullut vain mäenlaskuun, ei siellä ole ihan hirveästi katsottavaa. Koska kävimme paikalla joululomalla, oli mäenlasku mahdollista myös ulkona, joten siksikään se ei innostanut tuolla niin kamalasti.

Luulen, että Muumi-jääluola olisi ihan parasta viihdettä kuumana kesäpäivänä, jolloin siitä saisi maksimaalisen hyödyn ja huvin irti. Ja onhan se varmasti upea kokemus niille, jotka eivät muuten hirveästi lunta näe.

Usko minua: mikään ei ole niin vaarallista kuin sisällä istuminen.
Silloin saa helposti kaikenlaisia aatteita.
-Hemuli

Aikuiset eivät laske liukumäkeä. He pelkäävät että näyttävät hassuilta. 

-Muumipeikko

Muumi-jääluola Leppävirralla oli hieno kokemus. Meille tämä oli ensimmäinen kerta Muumi-jääluolassa vaikka se on järjestetty useampana vuonna.

Pääsylipulla pääsisi vierailemaan luolassa useamman kerran saman päivän aikana eli jos on hotellivieraana, se etu kannatta hyödyntää! Vivia kysyi meidän lähdettyä voitaisiinko mennä sinne uudelleen heti seuraavana päivänä.

Hotellin aulassa on pieni myymälä, josta saa ostettua Muumi-aiheisia tavaroita. Lähellä sijaitsee muuten myös Iittala Outlet, jos kaipailee enemmän Muumi-aiheisia tuliaisia ostettavaksi.

Onko muumi-jääluola sinulle tuttu paikka? 

LUE MYÖS: 

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ MUUMIMAAILMAAN

TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA