2-vuotiaan sanavarasto

Yleinen | 31.10.2018

Kirjoitin puoli vuotta sitten 1,5-vuotiaan hyvin pienestä sanavarastosta. Olin silloin ehkä hieman huolissani, kun taaperomme puhui vain muutaman selvän sanan.

Esikoiseni puhui 2-vuotiaana täysin selviä ja ymmärrettäviä lauseita. Hänen kanssaan pystyi keskustelemaan ihan kunnolla. Kun jotain kysyi, sai selvän vastauksen. Ja kun itse vastasit hänen kysymyksiinsä, ymmärsi hän vastauksen.

Tämä kuopus ei kuitenkaan puhunut vielä hetki sitten kuin siansaksaa vaikka tuntui ymmärtävän suunnilleen kaiken mitä hänelle sanottiin. Nyt 2-vuotiaana tilanne on jo ihan eri. Sanoja on ihan huimasti ja joitain parin sanan lauseitakin jo löytyy. Ihan turhaan olin siis huolissani. Ei koskaan pitäisi vertailla lasten kehitystä keskenään, mutta kukapa vanhempi sitä ei tekisi?

2-vuotiaan sanavarastoon kuuluu:

minä, Vivia (välillä Pipia), minun
äiti, Sussu
isi, isä
Bea
Eissa, isko, Pissa = Melissa
Noppa = kilpikonna (meidän lemmikki)
ukki
mummi
pappa, mamma, myy/muu, nipsu, haisu
nenä
pää
tissi
ei, joo
auppaan = kauppaan
hoitoon
pupu, toinen pupu
koija, hau = koira
maaau = kissa
uokaa = ruokaa
että = vettä
mimmi, ikki = Minni, Mikki
Aku, Hessu
ankka
heppa
piitää = piirtää, kynä
ukkuu = nukkuu
nakki
eipä = leipä
tyttö, poika
hattu, takki
kakka
kaaka, kakka = kenkä
tukka
heippa, hei hei

Sanavarastoon kuuluu todella paljon yksittäisiä sanoja. Nyt viimeisen kuukauden aikana on kuitenkin alkanut tulla myös kokonaisia lauseita kuten esimerkiksi ”bea ja vivia ukkuu” kun tytöt menevät nukkumaan tai ”mummi ukki uvvee” eli mummi ja ukki tulee. Päivittäin opitaan jotain uutta ja vaikea on enää edes pysyä perässä mitä kaikkea Vivia osaa jo sanoa.

Olin siis aivan turhaan huolissani 1,5-vuotiaan sanavarastosta, koska jokainen lapsi oppii ajallaan puhumaan. Neuvolassakaan ei olla oltu vielä yhtään huolissaan. Vivia osaa myös sanoa jo s-kirjaimen ja siitä häntä kehuttiinkin neuvolassa.

Puhuvatko teidän 2-vuotiaat paljon?

Unelmoin kodinhoitohuoneesta, jossa kaikki toimii

Yleinen | 20.10.2018

Like this

Unelmoin kodinhoitohuoneesta, jossa kaikki toimii. Ai miksikö?

Meillä pyykkihuolto tehdään kylpyhuoneessa, jossa on pyykkikone ja kuivausrumpu.

Vaatteet, jotka eivät kestä kuivausrumpua, kuivataan seinätelineessä tai laitetaan roikkumaan hengarissa makuuhuoneen vaatekaappien ovenkahvoihin. Puhtaat pyykit lajittelen sohvalla ja siihen kerääntyykin välillä iso kasa pyykkiä, jos en kerkeä niitä lajittelemaan. Viikatut vaatteet pyrin viemään samantien kaappiin, mutta välillä ne jäävät sohvalle odottamaan kaappiin vientiä. Esimerkiksi silloin, kun lapset ovat jo nukkumassa ja viikkaan heidän vaatteitaan.

Olenkin alkanut haaveilemaan toimivasta kodinhoitohuoneesta. Miten nautinnollista pyykin peseminen, kuivaaminen ja lajitteleminen olisikaan, jos olisi pelkästään siihen tarkoitettu tila?

Kuva: Unsplash

Tila, jossa olisi oven takana piilossa erilliset pyykkikorit valkoiselle ja kirjopyykille, mielellään myös mustalle.

Tila, jossa kuivausrumpua kaihtavat pyykit saisi laittaa kuivumaan hengariin tai seinältä leviävälle kuivaustelineelle, jonka saisi sitten pois tieltä tarvittaessa. Tai jossa voisi olla vaikka kuivauskaappi näille pyykeille.

Tila, jossa pyykkien lajittelun voisi hoitaa tason ääressä ja jokaiselle olisi tilassa oma kori puhtaille vaatteille, josta kaikki saisivat viedä ne paikalleen.

Tila, jossa myös silityslaudalle olisi oma paikka ja jossa silitys sujuisi mukavasti.

Eniten kuitenkin toivoisin tilaa, jossa pyykinpesu olisi helppoa, käytännöllistä ja nautinnollista.

Siihen asti katson pyykkikasoja kylpyhuoneessa ja silityslautaa makuuhuoneen oven takana.